Fuskaaja

Torstain kisojen jälkeen sain itse hengähtää hetkeksi ja karkasin melkein heti kisojen jälkeen mökille sunnuntaihin asti. Kun itse olin karkuteilla Sara sai vapaapäivän ja lauantaina Saraa liikutti korvaamaton lainakuskini. Sunnuntaina pääsin itse "pitkästä" aikaa satulaan ja iloisena yllätyksenä Venla otti meidän menostamme kuvia.

Kuva näyttää "hyvältä", mutta S silti fuskaa ihan 100-0

Sara oli aluksi äärettömän tahmea ja oman väsyneisyyden, sekä voimmattoman tunteen tuotoksena päätin mennä vain askellajit läpi. Lopuksi sainkin itseeni puhtia ja jaksoinkin ruveta työstämään Saraa. Lopuksi Sara menikin hyvin ja malttoi nostaa "runkonsa" ylös. Tallilla poltettiin heiniä yms, niin siksi joissakin kuvissa on savua taustalla :) Onneksi se savu ei tullut kuin välillä kentälle, niin pystyi ihan hyvin menemään.

Vähän jo rennomman näköistä, mutta silti kuski saa tehdä kaiken työn ;)

Maanantaina teimme sulkutaivutuksia tunnilla. Muistaakseni en ollut koskaan niitä ennemin tehnyt, niin oli mielenkiintoista lähteä tekemään niitä. Alkutunnista kuitenkin verkkasimme hevoset ravissa puolittaisella ohjastuntumalla, ulospäin taivuttaen. Tarkoitukseni oli verryttelyssä jumppailla hevosta :) Laukassa verkattiin samaan tapaan, mutta ulospäin taivuttamisen sijaan taivutettiin sisään. Pitkästä aikaa S protestoi kannuksia, mutta hyväksyi ne sitten suhteellisen nätisti.

Nyt alkaa olla jo parempi, mutta kuski on näköjään unohtanut täysin oman asentonsa!

Lopuksi siirryimme varsinaisesti tunnin aiheeseen ja yksitellen tultiin kentän toiseen päätyy ympyrälle. Ja kun saimme opettajalta luvan siirryimme pitkälle sivulle tekemään suhteellisen lyhyitä pärtkiä sulkutaivutuksia. Muutama onnistui ihan hyvin, mutta itse olin aivan hukassa apujen runsauden takia :D S lähti myös helposti väistämään, eikä olisi halunnut venyä.

S alkaa olla jo ryhdikkäämpi

Tulimme muutamia kertoja vielä päätyy, yhdellä kerralla laukasimme pääty-ympyrällä. Ympyrän ja laukan avulla haimme raviin voimaa ja laukan jälkeen ravi piti säilyttää. Sen jälkeen pyysimme hevosta pieneen raviin kulmaan ympyrälle, mistä lähdettiin ratsastamaan pitkää ravia kokorataleikkaalle satunnaisten ympyröiden jälkeen.

Lopuksi se meni todella hyvin :) Silti fuskaamista saattaa olla havaittavissa!

Sara kokosi itsensä ja alkoi oikeasti liikkumaan, ennennäkemättömällä tavalla Saraksi! Heidi napsikin muutamia kuvia meidän menostamme, niin tässä niistä muutama. Laatu on huono, mutta tulipahan ainakin ikuistettua tuo mahtava hetki!

Kuvat on ottanut Venla ja kollaasin kuvat on ottanut Heidi :)

Launataina oli tarkoitus mennä Kurikkaan koulukilpailuihin, mutta olisin ollut 42 osallistuja ja 40 osallistujaa otettiin maksimissaan... Perjantaina saadaan tietoa, mikäli pakkoja peruuntuu niin, että päästään kisoihin. Harmillista! Olisi ollut otollinen viikonloppu lähteä, mutta ei voi mitään. Keskiviikkona meillä on kankitunti Saran kanssa ja kiva päästä ihan opettajan käsiin asian suhteen :) Tietää samalla, että onko suitset säädetty oikein. Tänään on tarkoituksena vain hevosen totuttelua vihreään heinään ja kävellä.

Haikein terveisin

Postaukset tulee vähän ristiriitaisessa järjestyksessä, mutta olkoon nyt. Teenkin sen virheanalyysini tämän postauksen jälkeen. Viime maanantain tuntia oli Eve kuvaamassa, niin sain sieltäkin materiaalia. Tälläkertaa en niin pitänytkään tunnin aiheesta, mutta laukkapuomia oli kiva harjoitella. Tunnin ideana olivatkin puomit. Menimme ensin puomeja pitkillä sivuilla ja lyhyillä sivuilla teimme pääty-ympyröitä, kevyessä ravissa.

Tehtävään lisättiin pikkuhiljaa lisää juttuja. Puomien päällä piti istua harjoitusravissa, mutta muuten piti kevyessä ravissa suorittaa tehtävä. Puomista katsottuna vasemmalle tehtiin voltti, eli puomien yli, voltti, puomien yli ja suoraan. Tähän tehtävään lisättiinkin myöhemmin, että puomien jälkeen tehtiin voltti laukassa ja siirryttiin raviin ennen puomeja. Toivottavasti saatte jonkinlaista hahmotusta, koska tuntuu, että selitän hirvittävän sekavasti. Kokonaisuudessaan tehtävä meni ihan hyvin, mutta Sara tuntui aika väsyneeltä kisojen takia (Alavuden kisat olivat olleet edellisenä päivänä). Saralta ei saanut väsymyksen takia sellaista loppurutistusta ja mahtavaa fiilistä, mutta tyytyväinen kuitenkin olin.

Keskiviikkona oltiin maastossa Nea ja Nebu seurana, mutta torstain ja perjantain Sara sai vapaaksi. Lauantaina ja tänään ratsastin Saran kuitenkin kunnolla läpi ja lopuksi se menikin molempina päivinä todella hyvin. Eilen ja tänään sai kauan aikaa takuta sen kanssa, saako S tunkea takapäänsä vinoon ja laukata aivan vinossa.... Tänään aamupäivällä kun ratsastin sen sain mennä naamapunaisena ja kuuma oli jo pelkällä hupparilla :D Lopuksi kaikki menikin onneksi kuin piti, mutta voi huhhuh kun olikin hakemista. 

Kaikki kuvat on ottanut Eve

Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että taivaalle on syntynyt kirkkaampaakin kirkkaampi tähti ja kaikki tulee aina muistamaan ihanan ihmisen <3

Ratsastustunti

Maanantaina oli tavalliseen tapaan ratsastuntini. Joni oli meillä ja sain hänet suostuteltua kuvaamaan tuntiani. Tunnilla ei tälläkertaa tehty mitään tehtäviä, että olisi ollut ajatukset solmussa, kun olisi ollut hirveästi tehtävää. Sain itse keskittyä Saran rehellisyyteen, että se oikeasti liikkuu, reagoi apuihini ja taipuu jne. Tunti kuluikin suurimmaksi osaksi voltteja tehden ja taivuttaen. Näettekin sen videolta ja vaikka tehtävät ehkä tuntuvat helpoilta, niissä oli silti tekemistä aivan riittävästi. Itse harmillisesti en osaa oikein jalkaa pitää rentona ja kun S menee hyvin (huomaatte sen videon lopulla), niin rupean sitä ns. yliratsastamaan. Pitäisi hoksata vain rauhassa ratsastaa, ilman sen suurempaa painostusta. Mutta paljon sain hyviä vinkkejä ja niillä jatketaan! :)

Kokonaisuudessaan S meni todella hyvin, varsinkin lopussa. Vastustelua kannusten tai minkään muunkaan suhteen ei ole nyt ollut, mutta välillä pitää korvat luimussa vastustella ohjaa tai sisäpohjetta tms. Vastustelu on kuitenkin enään niin pientä, mutta esteistä ei sitten puhutakkaan :D Muuten maanantaina ei ollutkaan kisoja, koska ne peruttiin. Sen sijaan pidettiin rataharjoitukset jotka olivat minun kannaltani katastrofi, kun en uskaltanut hevosella edes hypätä. Fiilis oli sellainen, että jos olisin hypännyt, olisi työkäles lähtenyt kiikuttamaan minua ympäri kenttää. Heidi hyppäsi sitten puikkoihin ja muutama hyvä rata tulikin alkutaisteluiden jälkeen 70cm ja 80cm :)

Saimme läksyksi opetella seuraavaksi kerraksi yhden kouluohjelman, sekä laukka- ja ravipuomien välien pituudet. Ravipuomit on 1,2m ja laukkapuomit hevosella 3,5m, sekä ponilla 3m. Niitä ei meinaa millään muistaa, varsinkaan silloin kuin niitä tarvitsisi. Jos edes tästä lähtien muistaisin ne. Heidi sanoi viisaat sanat, etten saa antaa kenenkään määritellä itseäni ratsastajana tai Saraa. Se on totta, enkä edes ymmärrä miksi niin annan tehdä. Ja mahtavaa, että Heidi on huomannut, että olen oikeasti motivoitunut ja haluan oppia. Välillä tuntuu ettei sitä kukaan huomaa. Vielä ei ole takapakkia tullut, mutta toivottavasti ei hetkeen tulekaan!