Haaste

Päätin tehdä tämän haasteen, kun löysin sen Suvin blogista :) En ole haasteita piiiiitkäään aikaan tehnytkään, niin kivaa tehdä tälläinen pitkästä aikaa. Pidin myös haasteen kysymyksistä paljon ja jokaiseen kohtaan löytyi oikeastaan heti vastaus. En myöskään haasta ketään tiettyä tekemään tätä, vaan halukkaat saavat tehdä. En halua velvoittaa ketään tekemään mistä ei välttämättä pitäisi ;) haha.

Sääntöjä on vain muutama: vastaa näihin kysymyksiin, perustele vastaus ja haasta sitte 3 muuta.

1. Hevoset vai ponit? Hevoset, koska olisin liian pieni poneille, enkä tuntisi oloani edes kauhean turvalliseksi pienen ponin seljässä. En ole koskaan mielestäni edes ollut se joka haluaisi mennä vain poneilla, olen vain aina joutunut menemään niillä, olin sitten ollut mihnä tahansa. Ehkä kyllästyin poneihin jossain vaiheessa?

2. Kenttä vai maneesi? Tähän on paha vastata, koska se riippuu jostain asioista esim. säästä. Jos on hyvä sää, niin kenttä, jos taas huono, niin maneesi. Taitaa olla aivan pakko vastata vain jompi kumpi, niin maneesi, siellä on kuitenkin kivempi mennä säällä kuin säällä :)

3. Koulu, esteet vai maasto? Se riippuu niin paljon siitä millainen fiilis on ja siitäkin onko vaikka maastoon mennessä varma hevonen. Sanon kuitenkin koulu, koska pidän oikeasti siitä päivittäisestä perusratsastuksesta ja hevonen näyttää niin hyvältä kun sillä mennään koulua, jos on osaava ratsastaja. 

4. Raippa vai kannukset? Raippa on se varmin apuväline monen hevosen kanssa. Itse olen tottunut käyttämään molempia, mutta yleisesti ottaen hevosilla joilla olen ratsastanut, pidän käyttää enemmän raippaa, kuin kannuksia. 

5. Suojat vai pintelit? Pintelit näyttävät paremmilta kouluratsastuksessa kuin suojat, mutta valitsen silti suojat niiden käytännöllisyyden takia. Ratsastan suurin piirtein päivittäin, niin olisi hirvittävän työlästä olla käärimässä pinteleitä kokoajan.

6. Lyhyt vai pitkä raippa? Pitkä, koska esteillä olen niin turhautunut lyhyeeseen raippaan :D en osaa käyttää sitä juurikaan ja onnistunkin usein mäiskimään vain itseäni. Pitkää on helpompi käyttää ja rehellisesti sanoen osaan käyttää sitä paljon paremmin kuin lyhyttä. En tykkää myöskään antaa raippaa eteen lavoille, vaan taakse ja pitkällä ylettyy sinne taakse.

7. Tarhaus yksin vai laumassa? Laumassa riippuen hevosesta, mutta Saran kanssa ainakin ehdottomasti laumassa. Hevoset ovat laumaeläimiä ja minusta on tärkeää, että hevonen pääsee kosketuskontaktiin muiden lajitovereidensa kanssa. Jos on hevonen joka täytyy tarhata yksin syystä tai toisesta, niin naapureita pitää olla vähintään, juuri kontaktin saamiseksi :)

8. Ratsastuskoulu vai yksityistalli? Tähän on vaikea vastata, mutta sanon kuitenkin ratsastuskoulu. Ratsastuskoulussa on aina joku auttamassa ja saa varmasti apua monelta osaavalta ihmiseltä. Ratsastuskouluissa näkee myös varmemmin omia kavereitaan ja tapaa uusia ihmisiä. 

9. Vuokrahevonen vai oma hevonen? Oma, koska saa tehdä asiat juuri niinkuin haluaa. Tottakai omassa hevosessa on enemmän vastuuta yms. mutta silti koen sen parempana vaihtoehtona. Omaan hevoseen pitää olla myös hyvin sitoutuvainen, ei voi yhtäkkiä vaan lähteä ulkomaille viikoksi, ensin pitää ajatella ja sopia hevosen asiat. Itse olen kuitenkin jo niin tottunut ajattelemaan ensimmäisenä Saraa, ettei se tuota päänvaivaa. 

10. Lempihevonen? Tarvitseeko tähän vastata? Eiköhän se oma ole melkein aina paras, Sara <3

Your spirit never dies

Tiistaina töissä tuli mieleeni, että voisin pitkästä aikaa pyytää Nelliä mukaan tallille ja hän suostuikin tulemaan :) Kyseessä oli ihan vain perusratsastus enkä tehnyt mitään kummallista. Periaatteeni ratsastuksessa, varsinkin Saran kanssa on se, että lopetan siihen kun hevonen on hyvä ja ns. ansaitsee sen. Itselle jää sen takia usein hyvä fiilis ratsastuksen jälkeen ja jos jatkaa ratsastusta kauan, kun hevonen menee hyvin, saattaa jokin asia mennä pieleen ja kaikki ei menekään enää niin hyvin ja se harmittaa paljon.

Kun normaalisti ratsastan Saran teen väistöjä, jotka auttavat Saraa saamaan takapäätä enemmän alle. Laukanvaihdot saavat Saraa liikkumaan paremmin ja innostumaan, siirtymiset taas tuovat nopeutta reagointiin jne. Lopuksi Sara nosti itsensä laukassa ja meni ihan hyvin, mutta torstaina se kantoi vielä paljon paremmin itseään.

Pahoittelen kuinka näytän kuvissa oksettavan lihavalta... Olen normaalipainoinen, mutta kun yhtälöön lyödään ratsastushousujen vyö, istuminen, sekä pienet urheilurintaliivit, jotka vielä ns. vyötä vastaan "puristavat", niin jälki ei ole nättiä ;) Kiitos ja anteeksi.

Kaikki kuvat on ottanut Nelli, kiitos kuvista! :)

Perjantaina olin 1-tason estekilpailuissa kotitallilla. Hyppäsin vain 60cm korkeuden, koska viimeksi Jalasjärvellä S tuntui väsyneeltä ensimmäisen radan jälkeen kun oli kuuma ja laidunkausi ei todellakaan ole parantanut sen kuntoa. Ajattelin myös, että kuitenkin siellä on taas kaikki erikoisesteet, niin olisi parempi jos ottaisin pienen luokan niin saisin kannustettua Saran hyvin yli. Perjantaina lähdin myös suoraan Teuvalle, joten toisaalta oli myös vähän kiire. Ei siitä sen enempää, saatte todennäköisesti kuulla siitä seuraavassa postauksessa :) Videota en pyytänyt äitiä ottamaan, halusin äitille antaa mahdollisuuden seurata kisoja ilman kameran ruutua. Tuttuja oli siellä kuitenkin kuvaamassa, niin enköhän joltain saa edes muutaman kuvan, niin ei tule kuvaton postaus :)

Seinäjoen ostokset

Olin kavereiden kanssa Seinäjoella keskiviikkona. Tarkoituksena oli ostaa ainakin ohjat, hakea suitset ja ostaa riimunaru, koska S rikkoi riimunarun tiistaina. Hevosostokset ovat Hööksistä ja vaateostokset H&M'stä :) Olimme saaneet äidin kanssa Hööksin leimakortinkin täyteen, niin sain ostoksista kaiken lisäksi vielä 15e alennusta.

 L -kokoiset Show Mastersin mustat etusuojat teddyvuorella 37e (-50%) 18,50e

Punatummansininen riimunnaru 3,50e

Claridge House cob -kokoiset mustat kumiohjat 18e

Claridge Housen musta full -kokoinen aachenturpahihna pullback'illä 24,50e

Suitset Carney cob -kokoinen 84e (-15%) 70,55e

(Täytyy käydä vaihtamassa full -kokoisiin)

Mekko 20e

Hame 10e 5e

Shortsipaita asu 10e

Kukkapanta 10e

Vihdoinkin

Tilasin loppujen lopuksi Saralle Vereduksen Olympukset ruskeina, takasuojat ovat L -kokoiset ja etusuojat M -kokoiset. Hintaa suojille tuli posteineen loppujen lopuksi 185e ja nyt voin vain kuumeisesti odottaa, koska tulee puhelimeen viesti pakettiautomaatista noudettavista suojista.

En löytänyt netistä yhtä hienoa kuvaa ruskeista / c. Ztreliin

Juhannuksena huomasin Hööksillä olevan suitset -15%, joten äitin kanssa ajateltiin, että tarjous olisi hyvä käyttää hyväksi. Olen katsellut suitsia kauan aikaa, mutta en ollut vielä päättänyt mitään. Iskä lupasi jo suitset noutaa Seinäjoen myymälästä työmatkan varrella, joten kaikki oli "valmiina". Ostin Hööksin Aachensuitset Carney Claridge House mustana. Sitten kun äidin täytyy lähteä Seinäjoelle lääkäriin, lähden mukaan Horzen alennuskuponki mukanani ostamaan ainakin suitsiin ohjat ja Spooksin beigejä ratsastushousuja olen himonnut. Horzen kuponki pitäisi vain löytää, olen laittanut sen liian hyvään jemmaan :D Näiden Hööksin suitsien mukana ei tule ohjia ja Sara on onnistunut tekemään nykyisistä ohjista eri pituiset, niin uudet ohjat on melkeimpä välttämätöntä hommata.

Suitsien suhteen tuli pieni muutos, koska minun piti soittaa tänään ruokatauolla Hööksin asiakaspalveluun. Maantaina olisi pitänyt tulla tilausvahvistus, mutta sitä ei ollut tullut, joten täytyi soittaa sinne asiakaspalveluun kehotuksen mukaisesti. Loppujen lopuksi asiakaspalvelija soitti Seinäjoen Hööksiin ja varasi minulle sieltä suitset. Kaverini ovat menossa huomenna Seinäjoelle ja yhden kaverini kehotuksesta lähden heidän mukaansa :) Pääsen huomenna hakemaan uudet suitset ja pääsen vihdoinkin Saran nykyisista vanhoista koppuroista eroon! Onneksi kaikki meni lopulta hyvin, puhelimessa asia tuntui kauhealta säätämiseltä.

c. Hööks

Äidin kanssa puhuttiinkin, kuinka kivaa on, koska pystyn itse ostamaan kaikkia asioita. Ettei aina vanhemmat joudu ostamaan kaikkea mitä haluaisi. Tämän ikäisenä en edes oikein pidä siitä, että jos jotain haluaa, niin vanhemmilta täytyy pyytää. Vereduksen suojia olen himonnut jo todella kauan, mutta hinnan takia en ole viitsinyt niitä pyytää. Suitset ja suojat ovatkin ostettu omalla palkallani, minkä olen ansainnut. On jotenkin jopa ylpeä olo kun on saanut tienattua omaa rahaa ja pystyy käyttämään sitä asioihin mitä tarvitsee. Tottakai säästän ainakin osan rahoista ja syksyllä rupean toteuttamaan sitä klipperin ostamista.

Nelli oli tänään kuvaamassa ratsastustani ja siitä saattekin myöhemmin postauksen :) Olen tehnyt tämän ns. "varapostaukseksi" ja päätin sen nyt julkaista, koska en halunnut julkaista päivää myöhässä postausta. En myöskään millään jaksanut ruveta tämänpäiväisestä kirjoittamaan, joten tässä tämä. Seinäjoen ostoksista lupaan tehdä postauksensa myös. Sain mahtavan kuvausidean tänään tallilla ja toivottavasti pääsen sen toteuttamaan ;)

Ennen ja nyt

Lupasin tehdä teille postauksen, missä kerron, miten asiat Saran kanssa ovat muuttuneet ja muuta siihen liittyvää. On jotenkin jopa tyhmää kun ajatellaan nykyistä tilannetta. Nykyään moni saattaa ajatella, että voi vitsit Sara on hieno hevonen jne. vaikka itse olen sen tiennyt heti alusta lähtien. Lähes kaikki ovat tuominneet Saran, että siitä ei tule koskaan mitään. Se ei liiku, ei kulje peräänannossa, se ei halua, eikä tykkää hypätä.... Lista jatkuisi aivan loputtomiin saakka, miten se ollaan tuomittu heti kättelyssä. On tyhmää ja sääli, että kaikki näkevät hevosen potentiaalin vasta nyt.  Onneksi se on kuitenkin tärkeintä, että itse huomaa oman hevosensa potentiaalin. 

Kun Sara tuli meille ensimmäisiä ongelmia oli laukannosto, sekä liikkuminen. Silloin en olisi voinut edes kuvitella, että saisin sillä nostettua laukan heti ensimmäisellä pyynnöllä. Sara liikkui muutenkin kauhean tahmeasti, eikä ratsastajaa kohtaan ollut kunnioitusta. Pystyi vain ajattelemaan, että onneksi Sara ei lähde kiikuttamaan ratsastajaansa ympäri kenttää, eikä pukittele tai heitä ratsastajaa selästä. 

Nykyään osaan ratsastaa ja vaatia Saralta. Tiedän miten sen saa heti nostamaan laukkaa ja tiedän mitä täytyy tehdä jos se ei liiku eteenpäin. Eteenpäinpyrkimys on kasvanut, mutta se ei ole vielä läheskään niin suuri kuin sen pitäisi. 

Kun olimme lähdössä ensimmäisiin harjoitusestekilpailuihin ilmeni lastauksessa yllättäviä ongelmia. Mitä ja koska oli tapahtunut hevoselle jotain, mikä ei saa enää sitä menemään koppiin? Ajatus siitä, ettemme pääse koskaan tallin ulkopuolelle mihinkään oli musertava. Sara oli ostettu sitä varten, että saisin kokeilla kilpailemista ja valmentautumista, että onko se minun juttuni. 

Tällä kaudella saan ja olen saanut kokeilla kilpailemista. Omalla kohdallani se on hieman ristiriitaista, pidän kilpailemisesta paljon, mutta sen tuottama stressi meinaa viedä voimat. Tommi on tehnyt minun ja etenkin Saran kanssa paljon töitä ja lastaaminen sujuu jo mutkitta, jos vain on seinä tms. mihin saa trailerin viereen. Vielä pitää lastaamistakin työstää, että saataisiin se ihan pihasta vain lastattua, mutta tämäkin on todella hyvä alku.

Edellisellä tallipaikalla Sara oli todella levoton kun sitä laittoi ratsastusta varten valmiiksi tai sen jätti yksin karsinaan. Sara oli rauhallinen harvoin itsekseen, mutta kaverin kanssa se osasi olla suhteellisen rauhassa. Se kuopi, tantteerasi ja kengitykset, sekä muut toimenpiteet oli hankala toteuttaa levottoman hevosen kanssa.

Sara on asunut melkein koko elämänsä Suomessa ollessaan isoilla talleilla, millä on yleensä ollut maneesi. Se saattaa selittää Saran läheisriippuvuuden ja tarpeen saada paljon hevosia ympärilleen. Kun muutimme isommalle tallille on Sarasta kuoriutunut hevonen, joka on oikeasti mukava. Se seisoo käytävällä nykyään melkein poikkeuksetta rauhassa ja mikä parasta, Saran voi jättää talliin yksin ja se osaa olla siellä kaikessa rauhassa. Toki Sara on taas näyttänyt laidunkauden alkaessa läheisriippuvuuden merkkejä, mutta ne ovat jo melkein kadonneet. Pientä levottomuutta enää on, mutta se ei ole ollenkaan paha :) 

Postausta saisi jatkettua vaikka kuinka pitkäksi, mutta tässä asioita mitä tulee ensimmäisenä mieleen :) Voin tehdä postauksesta ns. toisenkin osan jossakin vaiheessa, jos vain saan tarpeeksi tekstiä aikaiseksi.

Estekilpailut 17.6.

Olin pakannut edellisenä päivänä (tiistaina) oikeastaan kaiken valmiiksi. Suurin osa vietiin autoonkin valmiiksi ja muutama juttu piti viedä autoon enään seuraavana päivänä. Lastaaminen vähän mietitytti, koska siitä oli kulunut jo jonkin aikaa kuitenkin, kun olimme viimeksi Saraa lastannut. Kun hevonen oli valmis ja kaikki kamat joukossa, oli lastauksen vuoro. Kävelimme suoraan lastaussillalle niin, että Saran etujalat tulivat suoraan siihen. En edes kerinnyt pyytämään Saraa eteen, näytin vain narulla kokoajan suuntaa ja S otti itsekseen kokoajan askeleita eteenpäin ja oho hevonen olikin jo kopissa. Se oli parhaiten sujunut laustaus kyllä koskaan.

Perille päästyämme kävimme ilmottautumassa, jonka jälkeen bongasin Even ja rupesimme tuumimaan rataa. Kun olin nähnyt Even ensimmäisen suorituksen ja kuvannut sen, lähdin äidin ja isän kanssa laittamaan Saraa valmiiksi. Kiipesin selkään ja lähdin verkkaamaan Saraa. Lähdin 2 luokassa seitsemäntenä ja 3 luokassa toisena. Verkassa otin kaksi hyppyä kummallekin esteelle, pystylle ja okserille. Verkassa S oli aiva hyvä, mutta ei ollut niin pirteä kuin viimeksi. Toki uskon väsyneisyyden johtuvan jo todella lämpimästä päivästä. 

Kilpailuit olivat jälleen Jalasjärvellä ja menin samat luokat kuin viimeksi eli 2 luokan 50-60cm, sekä 3 luokan 70-80cm. Rata oli kiva ja pidin siitä, vaikka rataa muuteltiinkin välissä ja tuli kauheat paineet muistaako edes uutta rataa. 

Ainakaan vielä en ole saanut tietooni, että joku olisi ollut ottamassa kuvia kilpailuissa, joten laitan tähän muutaman Antilan Veeran ottaman kuvan edellisistä estekisoista, missä olimme Saran kanssa.

50-60cm meni hyvin, vaikka unohdinkin välillä ratsastaa. Radalla ei ollut mitään kummallista, paitsi yksi este oli jännän värinen. Este oli ohuilla osioilla raidoitettu punaiseksi ja valkoiseksi ja se oli Saran mielestä kummallinen. Sain kuitenkin radalla sen esteen yli kannustettua Saran, muita esteitä se ei katsellutkaan. S oli mukavassa temmossa, mutta se olisi saanut olla vähän reippaampi, niin olisin voinut keskittyä paremmin omaan ratsastamiseen. Olin kuitenkin todella tyytyväinen puhtaaseen rataan ja pääsimme sijalle 9/22 kisaajasta. Aikamme oli hidas verrattuna muihin, mutta pääasiana oli puhdas rata :)

Edellinen kuva oli 50-60cm ja tämä 70-80cm

Ennen 70-80cm otin muutaman hypyn pystylle ja muuten vain ravailin, sekä hiukan verryttelin vain. Verkkahypyt meni todella hyvin ja oli mahtavaa hypätä jo esteen kokoisiakin esteitä. Kävin verkan jälkeen vielä katsomassa radan ja sinisen okserin alle oli laitettu vesimatto. Tälläkertaa en heittänyt koko luokkaan ns. menemään vaan ajattelin, että menemme yli tai emme, ihan sama. Kun oli vuoroni mennä rata, se sujui yllättävän hyvin aluksi, mutta sain olla aika paljon tukemassa. Rata loppuikin siihen kun vesimattoeste tuli ja kielsimme siitä ulos. Kolmannella yrittämällä pääsimme yli ja homma jatkui suhteellisen sujuvat kunnes päädyimme kertomalleni raitaesteelle. Tälläkertaa en saanut Saraa kannustettua yli kuin vasta toisella yrittämällä. Saimme jatkaa radan ensimmäisen vaiheen loppuun asti. 

HUOM! Ensimmäisen luokan video on epätarkka, mutta halusin sen silti lisätä tähän. Ensimmäisen videon otti äiti ja isä toisen.

Olin lopuksi oikeasti onnellinen, eikä epäonnistumiset haitanneet. Meillä on Saran kanssa vähän ratoja alla ja tarvitsemme kokemusta erikoisesteistä. Kuitenkin voin osan laittaa Saran väsyneisyyden piikkiin, ensimmäisen radan jälkeen olisi voinut lopettaa, kun hevonen tuntui niin väsyneeltä. Loppujen lopuksi saimme hyvää kokemusta lisää ja innolla menen hyppäämään oman seuran estekilpailuihin 26.6. kunhan vain luokat saan päätettyä :) Sara meni melkein yhtä nopeasti koppiin kotia lähtiessä kun kotona kilpailuihin lähtiessä. Vielä siinä on treenaamista, mutta tämänhetkinen tilanne on kuitenkin jo todella hyvä.

Kuvailua

Lauantaina kerkesin tallille niin, että kuvasin Joonaksen viimeisen valmennusryhmän. Ajattelin jakaa muutamia onnistuneita kuvia tänne blogin puolelle :) Muutamia postauksia ja ideoita on tulossa, mutta en juuri nyt kerkeä viimeistellä niitä - siksi saattekin tämän postauksen. Oli pitkästä aikaa kiva olla kuvailemassa muiden ratsastusta, ehdottomasti pitäisi useammin käydä.

Tänään olisi töiden jälkeen lähtö tallille ja 17.45 alkavat kilpailut Jalasjärvellä. Menen taas samat luokat, eli 50-60cm ja 70-80cm. Puhasta rataa ja hyvää mieltä ollaan menossa hakemaan :)