Koulukilpailut 27.5.

Olimme Jalasjärvellä 1-tason koulukilpailuissa ja menin saman radan mitä Alavudella eli He C 1997. En oikeastaan tiedä mitä pitäisi ajatella, mutta toisaalta olen ihan tyytyväinen. Kaikki sujui ongelmitta, kun puhutaan lastaamisesta yms. Alle 5 minuuttia meni kummallakin kerralla, kun lastattiin. S matkustaakin niin hiljaa ja liikkumatta, että tuntuu, ettei matkassa olisi mitään :D Kisapaikalla S oli kuitenkin rauhattomampi kuin viimeksi, mutta kuitenkn rauhallisempi kuin Alavudella, eli ihan okei. 

Verryttelyyn olin varannut reippaasti aikaa ja S olikin verrytteltyssä tosi hyvä. En kuitenkaan saanut Saran hyvyyttä säilytettyä radalle asti ja koko homma lässähti käsiin. Heti ensimmäisen lävistäjän alussa kun pyysin Saraa menemään reippaammin, päätti neiti nostaa laukkaa. Maneesissa kaksi ihastuttavaa juoksevaa villilasta ei kuitenkaan auttanut tilannetta - eiköhän molemmat keskittynyt kahteen vekaraan. Keskittyminen oli siis aivan siellä jossain muualla, kuin olisi pitänyt. En keskittynyt yhtään ratsastamiseen. Laukkaympyröillä S päätti kaahata ja eiköhän ristilaukka ole tuloksena, kun kiskaisin liian lujaa ulko-ohjasta... Jos kuitenkin pitää jotain positiivista löytää, niin S ei kuitenkaan ollut niin jännittynyt, kuin Alavudella oli.

Tuomari huomautti, että taivuttaa olisi pitänyt enemmän volteilla ja täyskaarroilla, sekä pysäytykset eivät olleet tasajaloin. Loppukommenttina tuomari oli kirjoituttanut, että mukavan nöyrä hevonen. Sitä S kyllä oli ja on, itse vain mokasin totaalisesti. Saimme kuitenkin kokemusta ratsukkona, sekä jälleen hyväksytyn tuloksen. Suurta eroa edellisiin koulukilpailuihinkaan ei tullut, sillä sain vain 2% vähemmän, eli n. 55%. Puhtaaseen rataa tai hyväksyttyyn tulokseen pyrin ja se myös saatiin. Sijoitukset ovat yleensä vain sellaista mukavaa ekstraa :) Voi olla etten hetkeen pääse kisoihin, mutta Kurikkaan olisi kiva lähteä jossain vaiheessa. 

Rushing...

Koeviikko on alkamassa ja nyt tiedossa on jokaiselle päivälle koe. Keskiviikkona kuitenkin uhmaan koeviikkoa ja lähden Saran kanssa Jalasjärvelle koulukilpailuihin. Samaan paikkaan missä oltiin viimmeksi estekilpailuissa. Kyseessä on 1-tason kilpailut ja menen saman Helppo C:n ohjelman kuin menin Alavudellakin. Ei pitäisi tulla kauheasti turhaa stressiä :)

Postausta kuvittaa muutama kuva mitä otin kun olimme mökillä viimeksi. 

Saran kanssa on mennyt todella hyvin ja kankitunnin jälkeen se on kantanut itseään paljon ryhdikkäämmin. Tälläkin viikolla olisi tarkoitus kangilla mennä, jos vain saan tunnin sovittua. Ostin hevostarvikekirpputorilta Eskadronin omenanvihreät pintelit, sekä perus cotton kouluhuovan. Odotan niitä kuumeisesti, heti en käyttöön ota, mutta ihastuin siihen väriin niin paljon. Laitoin omia huopia myyntiin ja yksi huovista on sellaisessa kunnossa, että voisin sen vain antaa. Joten onko täällä kiinnostuneita? Jos kiinnostaa, voin tehdä niistä postauksen. Huomasinkin juuri, että pitäisi sivuille tehdä linkkejä... hupsista on näköjään unohtunut :D

Kanget

Keskiviikkona pääsimme Heidin silmän alle yksityistunnille ja koko homman kruunasi kanget. Heidi kirjoitti tallin facebook sivulle, että halukkaille olisi kankitunteja tarjolla. Itse innostuin hommasta heti, koska olinhan saanut kiinnostuksen kankiin, mutta kokemattomuuden vuoksi en ole omien kankien myötä lähtenyt ratsastamaan niillä. 

Maanantaina sovimme, että pidettäisiin klo. 17.15 tunti. Eveliinan tunti oli ennen tuntiani, niin otin Even tunnista muutaman kuvan ja Eve lupasi tuntinsa jälkeen tulla kuvaamaan meitä. Saankin kiittää Eveä hirmuisesti, kun sain ikuistaa tämän tunnin kuvien kera.

Heti tunnin alussa hevosen piti olla reipas ja reagoida mahdollisimman nopeasti esim. pohkeeseen. Kangilla ratsastaminen väsyttää helposti hevosen, joten aika piti saada tehokkaasti käytettyä hyödyksi, ennen hevosen väsähtämistä. Aloitimme ravissa taivuttelulla, ensin asetus sisään, suoristus ja asetus ulos. Sitä kaavaa toistimme muutaman kerran raviympyrällä päädyssä ja vaihdoimme suuntaa, minkä jälkeen sama homma. 

Alun työskentelyn ja verryttelyn jälkeen kun ruvettiin hiukan vaatimaan Saralta, huomasi, että sillä on menty ennenkin kangilla. Sara kuitenkin alkoi painua liian alas, niin piti ruveta ratsastamaan ylös ja eteen. Jossakin vaiheessa laukkaa nostaessa Sara ei nostanutkaan laukkaa, koska oli painunut niin kuolaimelle ja halusi Heidin sanojen mukaan päteä :D Menimme tehtävänä kahdeksikkoa ja kun kahdeksikko oli ns. tehty loppuun tehtiin laukassa pääty-ympyrä ja sen jälkeen jatkettiin kahdeksikkoa ja sitten taas toiselle puolelle pääty-ympyrä. Lopuksi teimme muutaman laukanvaihdon ja pitkillä suorilla piti ratsastaa eteen ja saada askelta venymään.

Sara oli niin hieno, etten voi edes sanoin kuvailla kuinka mahtava fiilis tuolla selässä oikein oli. Saran kanssa on pelkässä kuukaudessakin tapahtunut niin suuri edistys, etten voi oikeasti uskoa sitä. Saan vihdoinkin sanoa, että olen oikeasti kehittynyt Saran kanssa ratsukkona ja sen huomaa. Parempaa opetusmestaria en olisi koskaan voinut toivoa. Seuraavasta kankitunnista pitää kyllä saada teille videomateriaalia! :)

En ymmärrä miksi kuvat menivät niin huonolaatuisiksi kun latasin ne blogiin tai toisin sanoen miksi ne menivät jpg muotoon... Kamalaa kun ne menevät niin puuroisiksi. Yritän korjata ongelmaa mahdollisimman pian, yksi syy saattaa kuitenkin olla koneen puutteellinen tila, mutta en tiedä.

Ruohonleikkuri

Olen aikalailla sellainen ihminen, varsinkin ratsastuksen suhteen, että haluan tehdä kaiken itse. Tallilla olen myös tietyllälailla tarkka esim. Saran tavaroista. On kuitenkin asioita, mitä ei aina voi tehdä vain itse ja apua on tarvittaessa osattava pyytää. Kuitenkaan aina kaikilla ei ole sitä apua saatavilla. Meillä on Saran kanssa sujunut niin hyvin ja tallia vaihtaessa en olisi osannut kuvitella, että saan näin paljon apua kaikessa. Olemme kehittyneet ratsukkona ja ennen kaikkea, Sara menee koppiin ja pääsemme kilpailuihin tallin ulkopuolelle. Siksi haluankin kiittää kaikkia joilta olemme Saran kanssa apua saaneet!

Laidunkausi lähestyy hurjaa vauhtia ja hevosta on pitänyt totuttaa vihreään, aina kun on ollut siihen aikaa. Saran suhteen laidunkausi tuo huonon puolen, nimittäin S lihoaa äärettömän helposti. Siksi saankin olla tarkka ruokinnan ja varsinkin liikutuksen suhteen. S saa suhteellisen vähä väkirehuja tällähetkellä, vain sen verran mitä se tarvitsee jaksaakseen. Jotkut lopettavat väkirehujen syötön laidunkauden ajaksi, mutta itse en nyt koe sen olevan vaihtoehtona meille. Kesällä täytyy jaksaa treenata, monipuolisesti ja varsinkin niin, ettei hevonen pääsisi lihoamaan tuosta kunnosta. Vähän se on kerennyt jo lihoamaan, mutta enempää sen ei saisi.

Päätin julkaista tämän postauksen tähän väliin, niin saatte lauantaina sitten lukea kuinka meillä meni kanki tunnilla :) Olisi mielestäni ollut hieman tylsää, jos olisi ollut usea postaus peräkanaa, missä olisi ollut vain ratsastuksesta juttuja. 

Miten voinkin kuvassa näyttää niin kamalalle :D

Fuskaaja

Torstain kisojen jälkeen sain itse hengähtää hetkeksi ja karkasin melkein heti kisojen jälkeen mökille sunnuntaihin asti. Kun itse olin karkuteilla Sara sai vapaapäivän ja lauantaina Saraa liikutti korvaamaton lainakuskini. Sunnuntaina pääsin itse "pitkästä" aikaa satulaan ja iloisena yllätyksenä Venla otti meidän menostamme kuvia.

Kuva näyttää "hyvältä", mutta S silti fuskaa ihan 100-0

Sara oli aluksi äärettömän tahmea ja oman väsyneisyyden, sekä voimmattoman tunteen tuotoksena päätin mennä vain askellajit läpi. Lopuksi sainkin itseeni puhtia ja jaksoinkin ruveta työstämään Saraa. Lopuksi Sara menikin hyvin ja malttoi nostaa "runkonsa" ylös. Tallilla poltettiin heiniä yms, niin siksi joissakin kuvissa on savua taustalla :) Onneksi se savu ei tullut kuin välillä kentälle, niin pystyi ihan hyvin menemään.

Vähän jo rennomman näköistä, mutta silti kuski saa tehdä kaiken työn ;)

Maanantaina teimme sulkutaivutuksia tunnilla. Muistaakseni en ollut koskaan niitä ennemin tehnyt, niin oli mielenkiintoista lähteä tekemään niitä. Alkutunnista kuitenkin verkkasimme hevoset ravissa puolittaisella ohjastuntumalla, ulospäin taivuttaen. Tarkoitukseni oli verryttelyssä jumppailla hevosta :) Laukassa verkattiin samaan tapaan, mutta ulospäin taivuttamisen sijaan taivutettiin sisään. Pitkästä aikaa S protestoi kannuksia, mutta hyväksyi ne sitten suhteellisen nätisti.

Nyt alkaa olla jo parempi, mutta kuski on näköjään unohtanut täysin oman asentonsa!

Lopuksi siirryimme varsinaisesti tunnin aiheeseen ja yksitellen tultiin kentän toiseen päätyy ympyrälle. Ja kun saimme opettajalta luvan siirryimme pitkälle sivulle tekemään suhteellisen lyhyitä pärtkiä sulkutaivutuksia. Muutama onnistui ihan hyvin, mutta itse olin aivan hukassa apujen runsauden takia :D S lähti myös helposti väistämään, eikä olisi halunnut venyä.

S alkaa olla jo ryhdikkäämpi

Tulimme muutamia kertoja vielä päätyy, yhdellä kerralla laukasimme pääty-ympyrällä. Ympyrän ja laukan avulla haimme raviin voimaa ja laukan jälkeen ravi piti säilyttää. Sen jälkeen pyysimme hevosta pieneen raviin kulmaan ympyrälle, mistä lähdettiin ratsastamaan pitkää ravia kokorataleikkaalle satunnaisten ympyröiden jälkeen.

Lopuksi se meni todella hyvin :) Silti fuskaamista saattaa olla havaittavissa!

Sara kokosi itsensä ja alkoi oikeasti liikkumaan, ennennäkemättömällä tavalla Saraksi! Heidi napsikin muutamia kuvia meidän menostamme, niin tässä niistä muutama. Laatu on huono, mutta tulipahan ainakin ikuistettua tuo mahtava hetki!

Kuvat on ottanut Venla ja kollaasin kuvat on ottanut Heidi :)

Launataina oli tarkoitus mennä Kurikkaan koulukilpailuihin, mutta olisin ollut 42 osallistuja ja 40 osallistujaa otettiin maksimissaan... Perjantaina saadaan tietoa, mikäli pakkoja peruuntuu niin, että päästään kisoihin. Harmillista! Olisi ollut otollinen viikonloppu lähteä, mutta ei voi mitään. Keskiviikkona meillä on kankitunti Saran kanssa ja kiva päästä ihan opettajan käsiin asian suhteen :) Tietää samalla, että onko suitset säädetty oikein. Tänään on tarkoituksena vain hevosen totuttelua vihreään heinään ja kävellä.

Converset

Todella monella on omat converset, mutta minullapa ei ole koskaan ollutkaan. Viikko sitten kuitenkin päätin, että tänä vuonna en aijo ostaa H&M'n perustennareita, jotka kestävät vain yhden kesän. Mieleeni tuli ensimmäisenä converset, koska monella ne ovat kestäneet todella kauan. Kokojen puolesta vain mietin aika paljon, koska conversen kengillä on kaiken maailman puolikokoja yms. Onhan se toisaalta hyvä, mutta itselle se teki asian hankalaksi :D

Kävimme kaupareissulla yksi päivä katsomassa onko Kauhajoen kenkäkaupassa haluamanlaisiani conversejä. Halusin lyhytvartiset, koska uskon niiden olevan mukavemmat kesällä, kuin varrellisten. Värinkin suhteen oli heti ajatus, koska olen muistaakseni nähnyt näiden väriset jollakin joskus. Kenkien piti olla siis jokseenkin corallin väriset, eli ei vaaleanpunaiset, mutta ei myöskään persikan väriset - jotain siltä väliltä.

Koska Kauhajoelta ei löytynyt juuri sen värisiä kenkiä kuin olisin halunnut, yritin netistä katsella löytyisikö sen värisiä, mitä haluan. Suhteellisen nopeasti löysin FarkkuStoren nettisivut ja nettisivuilla sattui olemaan kaikki conversen kengät alennuksessakin.  Yhdet converset olivat väriltään carnival pink ja kuvissa väri näytti juuri sellaiselta kuin halusinkin kenkien värin olevan. 

Tilasimme kyseiseltä nettisivustolta nämä kengät ja sain jännittää ovatko kengät oikean väriset "luonnossa" ja ovatko kengät oikean kokoiset. Kenkien ovh. on 79.95e, mutta ovat vieläkin alennuksessa hintaan 59.96e. Muita kokoja paitsi 37 löytyy vielä, näköjään nappasin viimeisen koon 37 ;) 

Kengät tulivat parissa päivässä ja muutenkin palvelu pelasi. Ainoa huonopuoli kyseisellä sivustolla oli se, että postikulut olivat n. 8e. Kengät olivat onneksi oikean kokoiset ja vielä juuri oikean värisetkin :) Kengät ovat mielestäni hiukan vaaleammat, eivätkä aivan niin pinkit kuin kuvissa ovat. Toivottavasti näillä kelpaa ja on hyvä köpötellä kesällä menemään :)

Estekilpailut 14.5.

14.5. olimme JARA:n järjestämissä 1-tason estekilpailuissa Jalasjärvellä. Edellinen päivä ennen kisoja oli lastaamisen suhteen täysi katastrofi ja heitin melkein kirveen nurkkaan - oli erittäin lähellä etten perunut koko kisoihin menemistä. Tommi kuitenkin lupasi tulla aamulla lastaamaan Saran, niin en sen kummemmin ottanut siitä stressiä. Muutenkin nämä kilpailut stressasivat paljon vähemmän, kuin edelliset Alavuden kilpailut. Tommi sai suhteellisen nopeasti Saran koppiin ja pääsimme juuri aikataulun mukaan lähtemäänkin tallilta. Matka sujui hyvin ja saimme hyvän parkkipaikan kilpailupaikalta. Matkalla olin soittanut puhelun ja jälki-ilmottautunut Saran kanssa 3 luokkaan, eli 70-80cm. En osaa oikeastaan sanoa miksi siihen ilmottauduin, jotenkin oli hyvä fiilis asian suhteen.

Meillä oli hyvin aikaa käydä ilmottautumassa, sekä opetella rata ja kävellä sitä.  Rata oli suhteellisen helppo, mutta radasta olisi voinut saada vaikean, jos olisi ratsastanut kauhean pienet tiet. Onneksi luokka 2 ja 3 oli sama rata, 3 luokassa oli laitettu vain 4/9 esteen perään toinen ja siitä tuli sarja. Eli mitään uutta muistettavaa ei ollut. Sateiden takia joka paikka oli aivan kurassa ja verryttelyt tehtiin maneesissa ryhmissä. Päätin ottaa ensimmäisessä verryttelyssä n. kolme hyppyä kummallekin verryttelyesteelle, jos hypyt menisivät hyvin. Hypyt menivätkin, juuri nyt en muista tuliko 50-60cm verryttelyssä hyppyjä kuinka pohjaan vai tuliko ollenkaan. 

Kun oli vuoroni mennä 50-60cm rata, ei juurikaan jännittänyt. Rata meni muutenkin todella hyvin, Sara vain kaahasi liian lujaa (toisaalta se ei niin siltä näyttänyt ainakaan videolla) ja hoin mielessäni vain jarruja. Ei S käsistä lähtenyt tms. se vain meni liian lujaa ja enimmäkseen juoksi esteiden yli, kuin olisi hypännyt ne paremmin. Jälleen kerran kuitenkin hyppäsin muutaman ensimmäisen esteen ilman jalustimia... Toivottavasti siitä nyt ei tapa tulisi :D Puhdas rata tuli ja luokan arvostelu oli 367.1. Sain 31 pistettä, yhden miinuspisteen roikkuvasta martingaalista (oli lähtenyt osittain irti), mutta muuten sain kehuja ylävartalosta, sekä pohjeista ja loppukommenteissa oli kommentti: "potenttiaalia". Saimme 7 sijan.

Ennen 70-80cm verryttelyä jännitin ihan hirvittävästi. Pelkäsin 5 esteen alle laitettua muurin tapaista paneelilevyä, muuten ajattelin luokan varmaan olevan okei. Näytin Saralle verryttelyssä estettä, eikä se onneksi piitannut siitä mitään. En kuitenkaan ajatellut sen hyppäävän sitä. Verryttely meni hyvin, mutta otin nyt vain muutaman hypyn per este, ettei S väsy liikaa ja hoksaa vain esteiden korkeuden. Tässä verryttelyssä hypyt tulivat aika pohjaan, mutta S meni silti hyvin.

70-80cm rata meni todella hyvin ja olin yllättynyt. Sara ei kytännyt muurin tapaista juttua ollenkaan ja hyppäsi sen kyselemättä. S oli myös paljon parempi kontrolloida, se oli reipas, mutta ei vain kaahannut menemään. Kun hyppäsin toista kertaa linjaa S tuli todella pohjaan 9 esteelle, mutta se pelasti hyvin tilanteen ja hyppäsi. Jollekin toiselle esteelle se myös tuli pohjaan, mutta pelasti senkin tilanteen. Olin todella tyytyväinen puhtaaseen rataan ja kuinka hienosti S pelasti tiukoista paikoista. Luokassa 3 oli sama arvostelu kuin 2 luokassakin, eli 367.1. Tulos oli paljon parempi kuin edellisessä luokassa, sillä sain 37 pistettä. Loppukommenteissa kommentoitiin, että siisti ja kaunis rata. Samat vahvuudet oli kuin edellisessäkin luokassa. Loppujen lopuksi palkintojen jakoon meidät kuulutettiin ja pääsimme Saran kanssa jaetulle kolmannelle sijalle! Ihan huippua :)

Luokka 2 ja luokka 3 oli sama rata muuten, mutta 4/10 esteelle tuli "jatkoksi" toinen este, niin radalle tuli sarja :)

Koko päivä oli kerrassaan mahtava, koska kotia lähtiessämme Sara meni helposti koppiin, sain puhtaat radat ilman yhtäkään kieltoa verryttelyssäkään, sekä S oli rauhallinen jo kilpailuihin saapuessamme. Kiitos vielä kilpailuseurasta Suville, Nealle ja tietenkin äidille! <3

Tämän kuvan on ottanut Jalasjärven Ratsastajat, mutta muut kuvat ovat Suvin ottamia.

Vaikka estekuvat ovat epätarkkoja, niin silti oli pakko saada näytille teille niitä :)

Olin Nean ja Nebun kanssa matkassa ja Suvi oli auttamassa Neaa Nebun kanssa :)