Estekilpailut 20.9.

Lähdimme Alavudelle kilpailemaan, vaikka varsinkin äiti vähän empi ajatusta. Alavudelle on kuitenkin sen verran matkaa, että sielä ei yhtäkkiä vain käydä. Joka kerta kun olemme nyt lähteneet trailerin kanssa jonnekin, hämmästelen aina vain samoja asioita: S odottelee vuoroaan tyytyväisenä, koska aloitetaan lastaaminen ja lastaaminen sujuu ongelmitta, minkä lisäksi S matkustaa helposti (se ei heilu ja tantteeraa). En voi kuin ihmetellä ja olla kiitollinen kaikesta. Kaikkien ongelmien jälkeen asiat alkavat sujua ja on mukavaa lähteä hakemaan kilpailuihin kokemusta. Ylipäätänsä se kuinka paljon S on muuttunut ja kehittynyt. Voisin palata takaisin aiheeseen, ennenkuin hehkutan pelkästään koko postauksen ajan kuinka tyytyväinen olen tuohon hevoseen. Okei, en voi lopettaa, koska onhan kaikki kovan työn tulosta ja kukapa ei olisi onnellinen tässä tilanteessa.

Matka ja kaikki sujuivat hyvin, eikä ongelmia ollut. Menin kaksi luokkaa, 70cm ja 80cm. 70cm meni ihan hyvin, S ei kuitenkaan ollut aivan niin hyvä kuin olisin toivonut. Harmillinen tuo yksi kielto, koska S mietti kahdesti menisikö, mutta ei sitten mennytkään. 80cm jännitti ihan hirvittävästi, koska esteet näytti jotenkin maasta niin suurilta. En edes tiedä miksi, mutta onneksi ne näytti hevosen selästä paljon pienemmiltä. Verkassa S otti yhden kiellon, mutta ei se mitään haitannut. S oli muutenkin paljon parempi. 80cm rata meni todella hyvin, ensinnäkin ylitin oikeasti itseni. Päätin, että kaikista mennään yli ja olin itsevarmempi kuin ennen. Olin näyttänyt esteitä jo verkassakin paljon, että kieltojen takia ei ole varaa saada hylkyä. S ei edes yhdenkään erikoisesteen kohdalla epäröinyt, se vain teki hommia ja pelasteli kuskin virheitä. Vihdoinkin on esteilläkin jonkinlaista edistystä huomattavissa, etenkin erikoisesteiden kohdalla, käännöksissä yms. revin vieläkin liikaa ohjalla. 

Satulle ja Jarille kiitos videoista, seurasta ja kaikesta mahdollisesta! :)

Kaiken kaikkiaan ei tullut onneksi turhaa reissua tehtyä Alavudelle asti ja saimme palata kotiin hyvinkin tyytyväisinä 80cm luokkavoitosta. Seuraavana viikonloppuna olisikin koulu- ja estekilpailut edessä, siihen asti pyritään treenaamisen ohella ottamaan rennostikin.

Jääkiekkoilija ratsailla

Ostin muutaman kuvan Tuulia Nelimarkalta, joka oli kuvaamassa Alavuden kilpailuja :) Pidän kuvista paljon, mutta itse olen vain valkoinen ja kaikki ilmeet ovat ihan järkyttävän näköisiä. Miksi on sellainen tunne, että kaikkien kisakuvissa ilmeet ovat järkyttäviä :D Ainakin omalla kohdalla se pitää varsin hyvin paikkansa.

Pikkuhiljaa olen saanut blogiakin ihan siedettävän näköiseksi. Tyytyväinen en siihen sinänsä ole, mutta luulisin etten enää menetä blogin ulkoasun takia yöuniani. Jos teille tulee ehdotuksia mieleen, niin mieluusti otan ehdotuksia vastaan :) 

Maanantain tunnista on materiaalia, niinkuin eilisestä itsenäisestä hyppäämisestäkin. Niistä on tulossa postaukset kunhan kerkeän ne tehdä :) On ollut kiirettä uusintakokeiden kanssa ja tänäänkin saan heti koulun jälkeen mennä tallille ja tallilta suoraa katsomaan koripallopeliä. Toivottavasti loppuviikosta saa hengähtää ja ehtii tännekin panostamaan. Jalasjärven kisoihin ollaan menossa Nean kanssa, mutta vielä en kuitenkaan ole ilmottautunut. Varmasti menen 50-60cm luokan, mutta 70-80cm en ole vielä varma. Toisaalta se olisi kiva mennä, kun olisi jo rataa alla, jos edellinen menee huonosti, mutta sitten en kuitenkaan haluaisi liian suuristakaan aloittaa. Haluan, että Saran kanssa sujuu kaikki pienet mutkitta, ennenkuin siirryn takaisin isompiin. Tällähetkellä kaikki on mennyt hyvin, mutta koskaan ei tiedä...

Kilpailukauden avaus

© minä

Alavudella oli 3.5 1-tason koulukilpailut, joiden ohella vietettiin myös naamiaisia. Itse pukeuduin jääkiekkoilijaksi ja hevosellekin oli tarkoitus laittaa rusetteja valkoisesta, sekä sinisestä nauhasta, mutta Sara ei pysynyt millään paikallaan. Kaikki oli melkein jo laitettu lauantaina valmiiksi, hevonen piti vain laittaa valmiiksi matkaa varten. Sara menikin ihan hyvin koppiin ja pääsimme hyvissä ajoin lähtemään Alavudelle. Alavudella Sara olikin kauhea häslä, se ei halunnut seistä, heilutteli päätä kokoajan ja bootsienkin poisottaessa piti vähän uhitella potkimisella. Erittäin outoa ja harvinaista käytöstä neidiltä.

© eve

Lämmittelyssä S oli ihan hyvä, jotenkin tahmea ja jotenkin taas kauhean innoissaan. Maneesissakin saimme 15min lämmitellä ja siellä S oli kauhean jännittynyt, muttei kuitenkaan pelännyt mitään. Kun oli meidän vuoromme mennä radalle, olin ihan kauhistunut. Oksetti ja pelotti ihan hirvittävästi. Kaikesta huolimatta rata meni suhteellisen hyvin, saatiin 102 pistettä ja 56,667%! Kaksi seiskaa olin saanut laukannostosta ja lävistäjästä, joka mentiin kevyessäravissa ja i:n kohdalla 4 askelta käyntiä. Kokonaisuudessaan olen todella tyytyväinen, koska saimme hyväksytyn tuloksen, kokemusta ja lastaamiset yms sujuivat hyvin :) Tästä on hyvä jatkaa ja riippuen kotitreeneistä seuraavana on vuorossa Jalasjärven estekilpailut! Ohjelma oli siis He C 1997 ja sijoituttiin yhdeksänniksi :)