Kannuksien testaamiset

Hain viime viikolla postista kannukset, jotka esittelinkin teille tässä postauksessa. Kokeilin itsekseni kannuksia viimme perjantaina tai lauantaina, en tarkalleen päivää muista. Kuitenkin niillä ratsastaminen oli hankalaa, joo Sara oli herkkä ja liikkui eteen, mutta kiukutteli kauheasti. Ei edes käynyt mielessä, että olisin laukkaa kannuksien kanssa yrittänyt, sen verran se kiukutteli vastaan. Päätin suosiolla jättää kokeilun siihen ja otin kannukset pois, minkä jälkeen S oli todella kiva. Itse oikeastaan menetin toivoni jo kyseisten kannuksien suhteen, että ne ovat oikeasti liian pitkät. Päätin kuitenkin, että kokeilen maanantaina uudestaan, niin saan ratsastuksenopettajaltani neuvoja ja tiedän miten niiden kanssa pitää toimia.

Odotin maanantain tuntia kauhulla, koska ajattelin tunnin sisältävän vain pukkeja, kiukuttelua ja kuskin lentämistä. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt ja tunti meni erittäin hyvin. Alkuravien ja -käyntien  aikana S ei kiukutellut juuri ollenkaan, mutta pohkeen kunnioittaminen oli silti hakusessa. Laukannostoissa se kiukuttelu kuitenkin vasta alkoi, mutta kärjistyikin aika mukavasti. Ratsastin hevosella joka vain pomppi ja teki ties mitä. Kuitenkaan hankaluuksia selässäpysymisen kanssa ei ollut, mutta inhottavaa se silti oli. Heidi sanoi kiukuttelun olevan hyvä asia, koska nyt oikeasti näki kuinka paljon S vastustelee pohjettani. Kun raipan otti mukaan nostoihin, alkoi tulla niin hyvää laukkaa jo suoraan nostosta, että olisin voinut pyörtyä ilosta.

Maanantain tunnin ideana oli tehdä takaosakäännös, jonka jälkeen nostettiin suoraan laukka ja laukata ympyrä. Alkulämmittelynä teimme jokaiseen nurkkaan voltin, ensin ravissa ja sitten laukassa. Toiselle pitkälle sivulle loiva kiemuraura ja toiselle taas voltti. S lähtee helposti loivalla kiemurauralla väistättämään, mutta nyt se ei onneksi tehnyt sen kuin vain muutamalla kerralla. 

P.S. Näin asioiden selvennykseksi ratsastuksenopettajani nimi on Heidi, sekä Heidillä on Heidi niminen työntekijä, joka menee opettajan puolesta hevosten selkään jne. :) Postaukset kuvat ovat Janitan ottamia, kuvitin postauksen noilla kun en ole niitä ennemmin julkaissut.

Sprenger

Muistaakseni olen maininnut siitä, että valmentajani suositteli käyttööni rissakannuksia. Itselle tuli vähän sellainen fiilis, että eikai nyt ihan sellaisia aivan tarvita. Puhuinkin sitten Heidin kanssa kannuksista ja tulimme siihen päätökseen, että ostaisin ensin pitkät peruskannukset. Myöhemmin voisi ehkä rissoja katsoa, mutta katsotaan ensin miten näillä menee. Päädyimme näihin kannuksiin kokemattomuuteni takia, koska minulla oikeasti on vain perus pikkukannuksista kokemusta. Pikkukannuksista rissoihin siirtyminen olisi ollut liian suuri harppaus, niin aloitetaan vähän edes pienemmällä harppauksella. 

Hain kannukset tänään postista ja kyseessä on Sprenger Ultra fit -kannukset, jotka ovat 40mm pituiset. Nyt kun konkreettisesti näkee kannukset, ne ovat ihan hirvittävän pitkät! Kauhistuin aivan ja on sellainen olo, miten Sara koskaan menisi näillä ilman kiukuttelua... Se selviää vain kokeilemalla, mutta toisaalta odotan sitä kauhulla. Laadultaa kannuksien pitäisi olla hyvät tai ainakin uskon niin, koska Sprengerin kannukset ovat kyllä kehuttuja. Hintaa näille kannuksille tuli 29€ posteineen, harmittaakin kun nyt olisi -20% alennuskuponki Horzelle... Noh, ei voi mitään, pitää myöhemmin käyttää se sitten.

Lyhyesti mainitsen sen, että lastaaminen sujuu erinomaisesti! Tänään lastasin Saran itse, pihassa ja ilman apua :) Videota saatte lastauksesta, kunhan saan kameran ladattua ja muistan ottaa sen kuvaajan kera tallille. Päästäänkin kisoihin nyt muualle, sekä valmennuksiin tietenkin. Meidän kisakausi starttaa pääsiäisenä 6 päivä maanantaina kotitallillamme. Todennäköisesti menen 50-60cm, mutta sen näkee sitten vielä.