Here we are, don't turn away now

Julkaisinkin tämän postauksen ilmn videomateriaalia, lisään sen johonkin postauksen yhteyteen tai teen sille oman postauksen, kunhan saisin yhteistyön toimimaan ja videon ladattua :)

Olemme olleet Saran kanssa Jonnan koulutunneilla 1.7 ja 9.7. Tarkoitus olisi käydä myös toiste, aina kun siihen tulee mahdollisuus. 1.7. keskityimme tunnilla Saran suoruuteen, rehelliseen työskentelyyn, sekä liikkumiseen. Jonna on itse ratsastanut Saran keväällä, joten se tietää hyvin miten sitä tulisi ratsastaa. S menikin lopuksi todella hyvin ja oli niin helppo ratsastaa, että sai itse vain nauttia kyydistä. 

9.7. teimme alkutunnista samanlaisia juttuja kuin edelliselläkin tunnilla. Tälläkertaa S kuitenkin alkoi käyttämään itseään heti alkutunnista ja pyöristyikin mukavasti. Vasemmassa kierroksessa sain olla tarkkana, ettei S työnnä lapaansa ulos. Lapa työntyy vähän ulos, mutta ei paljoa. Kun sai lavan pidettyä paikoillaa työntymättä, S heti pyöristyikin paremmin vasempaan kierrokseen. Teimme tunnilla avotaivutuksia käynnissä ja ravissa. Käynnissä oli aluksi hiukan ongelmia, mutta ravissa sujui lopulta todella hyvin. En vain aina muistanut pitää sitä liikkeessä, koska keskityin avoon liikaa.

Kiitos kuvista kuuluu Nellille!

Kannuksien testaamiset

Hain viime viikolla postista kannukset, jotka esittelinkin teille tässä postauksessa. Kokeilin itsekseni kannuksia viimme perjantaina tai lauantaina, en tarkalleen päivää muista. Kuitenkin niillä ratsastaminen oli hankalaa, joo Sara oli herkkä ja liikkui eteen, mutta kiukutteli kauheasti. Ei edes käynyt mielessä, että olisin laukkaa kannuksien kanssa yrittänyt, sen verran se kiukutteli vastaan. Päätin suosiolla jättää kokeilun siihen ja otin kannukset pois, minkä jälkeen S oli todella kiva. Itse oikeastaan menetin toivoni jo kyseisten kannuksien suhteen, että ne ovat oikeasti liian pitkät. Päätin kuitenkin, että kokeilen maanantaina uudestaan, niin saan ratsastuksenopettajaltani neuvoja ja tiedän miten niiden kanssa pitää toimia.

Odotin maanantain tuntia kauhulla, koska ajattelin tunnin sisältävän vain pukkeja, kiukuttelua ja kuskin lentämistä. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt ja tunti meni erittäin hyvin. Alkuravien ja -käyntien  aikana S ei kiukutellut juuri ollenkaan, mutta pohkeen kunnioittaminen oli silti hakusessa. Laukannostoissa se kiukuttelu kuitenkin vasta alkoi, mutta kärjistyikin aika mukavasti. Ratsastin hevosella joka vain pomppi ja teki ties mitä. Kuitenkaan hankaluuksia selässäpysymisen kanssa ei ollut, mutta inhottavaa se silti oli. Heidi sanoi kiukuttelun olevan hyvä asia, koska nyt oikeasti näki kuinka paljon S vastustelee pohjettani. Kun raipan otti mukaan nostoihin, alkoi tulla niin hyvää laukkaa jo suoraan nostosta, että olisin voinut pyörtyä ilosta.

Maanantain tunnin ideana oli tehdä takaosakäännös, jonka jälkeen nostettiin suoraan laukka ja laukata ympyrä. Alkulämmittelynä teimme jokaiseen nurkkaan voltin, ensin ravissa ja sitten laukassa. Toiselle pitkälle sivulle loiva kiemuraura ja toiselle taas voltti. S lähtee helposti loivalla kiemurauralla väistättämään, mutta nyt se ei onneksi tehnyt sen kuin vain muutamalla kerralla. 

P.S. Näin asioiden selvennykseksi ratsastuksenopettajani nimi on Heidi, sekä Heidillä on Heidi niminen työntekijä, joka menee opettajan puolesta hevosten selkään jne. :) Postaukset kuvat ovat Janitan ottamia, kuvitin postauksen noilla kun en ole niitä ennemmin julkaissut.

Tuntilainen ilmottautuu

Tallin pitäjä on taas vaihtunut vuoden vaihteessa ja Kauhajoen Ratsastuskeskuksesta on tullut Kauhajoen Hevosurheilukeskus, niin vähän uusia juttuja on ollut tiedossa. Onneksi tallin ylläpitämiseen ryhtyi ihana ratsastuksen opettajamme Heidi! :) Nyt kun tallinkin asiat on selvillä, niin ostettiin kymppikortti ja olen ruvennut käymään kerran viikossa tunneilla.

Ensimmäinen tunti oli 19.1. sunnuntain valmennuksen ja tippumisen jälkeen. En ollut sinä päivänä koulussa, mutta illalla olo oli suhteellisen okei, niin päätin mennä tunnille. Tunnilla pystyin ihan hyvin ratsastamaan, mutta selkä muistutti kokoajan olemassaolevasta kivusta. Tunnin aiheena oli hevosen liikkuminen, ulkopohkeen tärkeys "moottorina" ja taivuteltiin volteilla. Oli tosi hyvä tunti ja Sarppakin on toiminut paremmin kun on huomannut ulkopohkeen tärkeyden.

26.1. oli toinen tunti ja jatkettiin samaan tapaan kuin viimmeksikin. Tälläkertaa olin kuitenkin tunnilla yksin, koska muut eivät todennäköisesti olleet päässeet tunnille syystä jos toisestakin. Aloitettiin tekemällä päädyissä voltteja ja pitkillä sivuilla loivaa kiemurauraa. S oli hirvittävän kankea ja tuntui, ettei se kuunnellut ollenkaan ulkopohjetta. Tehtävissä piti ylläpitää vain aluksi liike ja tahti tasaisena. Hiljalleen alkoi S virkeämään ja aloitettiin vaatimaan enemmä: hevosta taipumaan sisäpohkeen ympäri ja asetusta. Alku oli hankalaa, mutta kyllä se siitä hiljalleen alkoi toimia. Tehtiin samaa hommaa myös laukassa ja kun vaadin enemmän, niin S päätti vetää herneen nenään ja pukkeja sateli. Se kuitenkin loppui siihen kun karjaisin, niin hevonen lopetti moisen pelleilyn. Sen jälkeen kaikki sujuikin hyvin ja oli kivaa tehdä pienesti vastalaukkojakin (pitkillä sivuilla loivalla kiemuraurilla).

Valkoiset pisteet ovat kartioita

S sai kävellä ja hengähtää hetken aikaa, kunnes aloitettiin tekemään seuraavaa tehtävää. Jatkoimme samaa ideaa ympyröillä kuin edellisessä tehtävässä, mutta tässä tehtävässä pohjana oli kolmikaarinen kiemuraura. Lisäksi siihen lisättiin jokaisen kirjaimen kohtaan voltit: voltin sai mennä vain kerran tai useamman kerran. Menin melkein aina toisen voltin vähintään ensimmäisen voltin perään, koska halusin S olevan parempi, taipuvan paremmin jne. Alku oli tahmeaa mutta sitten sekin alkoi sujua. C kirjaimen pitkällä sivulla otin ravia aina eteen ja kevensin, muuten tehtävä mentiin harjoitusravissa.

Kun ravissa tehtävä oli alkanut sujua mentiin voltit laukassa. Nyt sain raippaa käyttää tehokkaasti apuna, koska vaadittiin nopeaa reaktionopeutta pohkeelle. Laukan piti aina kirjaimen kohdassa siirtyä laukkaan ja voltin loppuessa raviin. Lopussa S oli todella herkkä ja viimmeistä kertaa kun teimme A kirjaimen kohdalle volttia piti sen jälkeen jatkaa koko kenttää pitkin laukkaa eteen. Laukan jälkeen keventelin reipasta ravia tehden suuria voltteja.

Koulukirjaimet korvasin aakkosilla, ettei tule sekaannuksia ja en itse muista koulukirjaimia ulkoa.

Kuvia ei valitettavasti nyt ole, jos viimmeistään viikonloppuna saisin Jonia kuvailemaan meidän menoa :) Maneesissa on toki ongelmana sen haasteellisuus kuvaamisen suhteen, mutta jos edes vaikka videota, jos ei muuten onnistu. Olisiko teillä joitain postaustoiveita joita voisin viikonloppuna toteuttaa? Muutama idea itselläni on jo, mutta niitä ei ole koskaan liikaa :)

Ratsastustunti & uusi jakso!

Mulla alko nyt uusi jakso ja edellinen koeviikko meni ihan hyvin. Mulla on nyt tosi rento lukujärjestys, mutta seuraavat onkin ihan hirveitä. Nyt aijon panostaa toden teolla läksyihin ja lukea lukuläksyt huolellisesti. Suomennan kaikki ruottin jutut vihdoon kunnolla ja kyllä on jo tuottanutkin tulosta. Tässä jaksossa vaan on ruotsia, biologiaa, psykologiaa, sekä tiistaina iltapäivällä joka toinen viikko katsotaan elokuvia. Toisaalta tää jakso on ärsyttävä ja sellanen missä ei oo mitää logiikkaa hypärien takia, mutta ainakin on aikaa panostaa kaikkeen.

Maanantaina olin ratsatustunnilla oikeastaan vahingossa. Ennen viimmeisen tunnin alkua olin alkukäyntejä kävelemässä, kunnes ratsastuksen opettaja Heidi kysyi haluanko tulla tunnille. Suostuin ja niin me oltiinkin yhtäkkiä Saran kanssa tunnilla. S näki kummituksia toisessa päädyssä, missä se oikeastaan näkee niitä aina. Siitä ei kuitenkaan ongelmaa koitunut, ihan hyvin se sinne alko hissukseen mennä. Oli vaan inhottava ratsastaa, kun heppa oli kauhen jännitynyt ja ei taipunut kyseisen päädyn voltissa. Tehtiin voltteja kumpaankin päätyyn ja pitkillä suorilla ei saanut mennä uralle, vaan kattojen lamppurivin mukaisesti yrittää mennä suoraan. Volteilla piti ensin saada hevonen taipumaan pohkeen ympärille ja kun sitä oltiin tehty, sai taivuttaa myös kaulaa. S oli hirvittävän kiukkuinen, eikä pohkeella ollut aluksi mitään virkaa. Pukittelua ja erilaista vänkäämistä, sekä linstaamisen yrittämistäkin oli kiitettävästi havaittavissa. Kerrankin kuin löin raipalla oikein kunnolla, S pukitti ja jos annoin uudestaan niin jatkoi vain tinttailua. Heidi sanoikin ohjeeksi, että jos hevonen pukittaa raippaan minkä pitäsi vain tehostaa pohjetta, niin uudestaan vain. Raipalle pukittaminen on tyhmintä mitä hevonen voi tehdä, onneksi S ei sitä niin kauheasti kuitenkaan harrasta. Lopuksi S alkoi jo vähän sisäpohkeelle myöntyä ja ihan hyviä pätkiä tuli. Tultiin kyseistä tehtävää kaikissa askellajeissa ja sen jälkeen pidettiin hengähdystauko.

Lopuksi työskenneltiin vielä toisessa päädyssä ympyrällä ja aina kun Heidi antoi luvan mentiin halkaisija, K-R. Aluksi pyysin halkaisijalla S liikaa eteenpäin, enkä vain ns. päästänyt sitä liikkumaan vaan itse tein sen liikkeen. Viimeisellä kerralla S kuitenkin itse teki sen, kun itse sain vain kevennellä mukana. Tahtirikkomuksia ei tullut ja kyseistä harjoitusta tehtiin sen takia, että esim. S on kiinni välillä lavoistaan, niin se avaa niitä. Ajoin kyllä jatkossakin kyseistä harjoitusta tehdä! Ulkomailta kun palaudun kotia, rupean varmaankin kerran viikossa käymään tunnilla, mutta en ole vielä 100% päättänyt :)