It's bringing me out the dark

Torstaina olin Lillillä tunnilla, joka meni tosi hyvin. Kenttä jaettiin neliöihin ja ratsastin neliöitä tavoitteena saada poni herkäksi pohkeelle. Nyt en kuitenkaan pääse Lillillä menemään ainakaan hetkeen, mutta kun yrittää ettiä positiivisia puolia, niin onneksi ratsastettavia on kuitenkin enemmän. Lillissä vain on sitä jotain, mistä tykkään.

Perjantaina pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan Karoa ja Joltsua, jotka ovatkin aikaisemminkin vilahdelleet täällä blogin puolella. Olin perjantainakin Heidin valmennuksessa, mutta tälläkertaa ratsuna oli Joltsu. Tehtiin kolmikaarista, johon tehtiin voltteja ja kentän päätyihin lisättiin jossain vaiheessa laukkaympyrät. Lopuksi teimme väistöjä ja kentän lyhyillä sivuilla ravi piti saada mahdollisimman lyhyeksi, toisin sanoen kokosimme ravia. Heidin sanoin Joltsulle tulee vieterit jalkoihin kun sitä kokoaa lyhyeeseen raviin ja niin tapahtui. Siellä on äärettömän hankalaa yrittää istua ilman, että pomppii kuin trampoliinilla. 

Joltsun jälkeen ratsastin vielä Heidin ja Satun kehotuksesta Karonkin. Aikaa ei paljoa ollut, joten ratsastin Karon pikaisesti puolessa tunnissa. Maanantaina pääsen uudelleen ratsastamaan Karolla. Karo meni ihan mielettömän hyvin. Kummassakin hevosessa huomasi kehityksen mitä ne on omistajansa kanssa tehnyt. Lopuksi kun huomasin ottaa pohkeen lähelle, lyhentää ohjia, istua satulaan kunnolla ja pyrin olemaan ryhdikkäästi, niin Karo rupesi toimimaan kuin unelma. Kun oikeasti rupeaa ratsastamaan, niin kyllä hevonenkin rupeaa toimimaan, vähintään paremmin ainakin. Odotan innolla, että pääsen maanantaina ajan kanssa ratsastamaan Karon. 12.4. menen Karon kanssa Helppo C:n ohjelman Jalasjärvellä kilpailuissa :) Satu (hevosen omistaja) menee itsekin Karolla saman luokan. Lillilläkin saatan sinne mennä, riippuu tietenkin tilanteesta, onko poni kunnossa ja olenko jo vähäisen treenamisen jälkeen valmis Lillin kanssa valkoisten aitojen sisäpuolelle.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Keskiviikkona pääsin vihdoinkin ratsastamaan ja kunnolla! Oltiin sovittu Satun kanssa, että ratsastan Karon ja loppujen lopuksi löysin itseni myös Joltsun selästä. En tehnyt mitään ihmeellistä, ihan perusratsastusta vain ja yritin saada hevosta rehelliseksi. Karoa en saanut nyt menemään niin hyvin kuin viimmeksi, mutta oli se silti ihan jees lopuksi. Joltsun kanssa tein ihan samoja perusjuttuja kuin Karonkin kanssa. Joltsu meni todella hyvin lopuksi, kun ajattelee, että menin sillä vasta toista kertaa ja se on äärettömän vaikea ratsastaa. Sen kanssa saa tehdä kaiken mahdollisen työn saadakseen sen työskentelemään. Oli kyllä ihanaa päästä ratsastamaan kunnolla ja pääsin vielä menemään kaksi hevosta :) 

Kiitos Satulle kuvista!

There’s nowhere we can hide

Tälläkertaa saatte muutaman kunnollisen kuvankin siitä, kun pääsin ratsastamaan kaverini hevosta Karolusta. Olen mennyt muutaman kerran aikaisemminkin Karolla ja Karo on asustanut Saran kanssa samalla tallipaikalla pariinkin otteeseen. Karo on esiintynyt joskus kauan sitten muutamaankin kertaan täällä valmennusvideon taustalla jne. mutta muistaakseni kuvia ei ole ollut siitä, kun olen itse Karon selässä ollut.

En tiedä miksi, mutta en ole koskaan ollut lämmiveristen, enkä suomenhevosten ihannoitsija ja palvoja. Eihän niissä mitään vikaa sinänsä ole, itse en vain ole koskaan lämmennyt niille. Karo on kuitenkin onnistunut näyttämään taitonsa ja hankkinut itselleen tittelin lämminveriseksi, josta minä oikeasti pidän. Karo on ainutlaatuinen oma itsensä, mutta viime ratsastuskerralla sain huomata kuinka siihen toimii samat niksit kuin Saraankin.

Karon kanssa en tehnyt mitään ihmeellistä. Lähdin liikkeelle siitä, että Karo taipui, ilman, että alkoi väistättämään ja vänkäämään suuntaan sun toiseen itseään. Karo oli äärettömän kankea aluksi ja sainkin olla hukassa ajatellen, miksei tämä voi vain taipua. Homma kuitenkin alkoi sujumaan ja hevonenkin alkoi mukavasti pyöristyä hiljalleen. Laukassa Karo oli vähän turhan innokas, mutta loppujen lopuksi sain laukkaakin säädettyä hillitymmäksi.

Oli todella mukavaa mennä Karolla, koska vihdoinkin ajattelin osaavani tehdä jotain ruunan selässä. Ei tarvinnut miettiä millaiset askellajit sillä on, koska ne olivat jo entuudestaan tutut. Yritin saada siellä selässä jotain aikaiseksikin tällä kertaa, eikä ratsastus ollut tutustumista. Äitin ja Satun (hevosen omistajan) sanoin, kyllä sen huomaa kun kuski, sekä hevonen on kehittynyt :)

Katso kengurun loikkaa mies on löytänyt sen !

Haha :D mistähän toiki otsikko tuli.... no pareet seki ku ei mitään :D Mutta mutta tästä tulee nyt tällänen aika pikaanen teksti koska oon menossa Kasinolle pitämään hauskaa ja nään kavereita, mikä on hyvä juttu, koska lähden huomenna ruottia kohti! Saatan kirjoitella Ruotsissa tänne, mutta toisaalta en usko, riippuu millanen netti siellä on :D Oon nyt ollu ratsastelemassa Saraa ja Karoa hyvin on mennyt. Sara on vielä kankee ja energiaa liikaa verrattuna normaaliin Saraa :D Sara on normaalisti kauhee laama ja nyt se onki yhtäkkii joku duracel pupu... haha hömppä ♥ Muttajoo en kerkee kertoo mitää enempää paitsi et ollaan Ruotsissa yli viikko :D Heippahei hetkeksi ♥