It's bringing me out the dark

Torstaina olin Lillillä tunnilla, joka meni tosi hyvin. Kenttä jaettiin neliöihin ja ratsastin neliöitä tavoitteena saada poni herkäksi pohkeelle. Nyt en kuitenkaan pääse Lillillä menemään ainakaan hetkeen, mutta kun yrittää ettiä positiivisia puolia, niin onneksi ratsastettavia on kuitenkin enemmän. Lillissä vain on sitä jotain, mistä tykkään.

Perjantaina pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan Karoa ja Joltsua, jotka ovatkin aikaisemminkin vilahdelleet täällä blogin puolella. Olin perjantainakin Heidin valmennuksessa, mutta tälläkertaa ratsuna oli Joltsu. Tehtiin kolmikaarista, johon tehtiin voltteja ja kentän päätyihin lisättiin jossain vaiheessa laukkaympyrät. Lopuksi teimme väistöjä ja kentän lyhyillä sivuilla ravi piti saada mahdollisimman lyhyeksi, toisin sanoen kokosimme ravia. Heidin sanoin Joltsulle tulee vieterit jalkoihin kun sitä kokoaa lyhyeeseen raviin ja niin tapahtui. Siellä on äärettömän hankalaa yrittää istua ilman, että pomppii kuin trampoliinilla. 

Joltsun jälkeen ratsastin vielä Heidin ja Satun kehotuksesta Karonkin. Aikaa ei paljoa ollut, joten ratsastin Karon pikaisesti puolessa tunnissa. Maanantaina pääsen uudelleen ratsastamaan Karolla. Karo meni ihan mielettömän hyvin. Kummassakin hevosessa huomasi kehityksen mitä ne on omistajansa kanssa tehnyt. Lopuksi kun huomasin ottaa pohkeen lähelle, lyhentää ohjia, istua satulaan kunnolla ja pyrin olemaan ryhdikkäästi, niin Karo rupesi toimimaan kuin unelma. Kun oikeasti rupeaa ratsastamaan, niin kyllä hevonenkin rupeaa toimimaan, vähintään paremmin ainakin. Odotan innolla, että pääsen maanantaina ajan kanssa ratsastamaan Karon. 12.4. menen Karon kanssa Helppo C:n ohjelman Jalasjärvellä kilpailuissa :) Satu (hevosen omistaja) menee itsekin Karolla saman luokan. Lillilläkin saatan sinne mennä, riippuu tietenkin tilanteesta, onko poni kunnossa ja olenko jo vähäisen treenamisen jälkeen valmis Lillin kanssa valkoisten aitojen sisäpuolelle.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Keskiviikkona pääsin vihdoinkin ratsastamaan ja kunnolla! Oltiin sovittu Satun kanssa, että ratsastan Karon ja loppujen lopuksi löysin itseni myös Joltsun selästä. En tehnyt mitään ihmeellistä, ihan perusratsastusta vain ja yritin saada hevosta rehelliseksi. Karoa en saanut nyt menemään niin hyvin kuin viimmeksi, mutta oli se silti ihan jees lopuksi. Joltsun kanssa tein ihan samoja perusjuttuja kuin Karonkin kanssa. Joltsu meni todella hyvin lopuksi, kun ajattelee, että menin sillä vasta toista kertaa ja se on äärettömän vaikea ratsastaa. Sen kanssa saa tehdä kaiken mahdollisen työn saadakseen sen työskentelemään. Oli kyllä ihanaa päästä ratsastamaan kunnolla ja pääsin vielä menemään kaksi hevosta :) 

Kiitos Satulle kuvista!

Estevalmennus 16.9.

Eilen pääsin ensimmäistä kertaa Heidin treeniin hyppäämään Myllykylän kentällä. Äiti oli kuskina ja Assu tuli Namin kanssa meidän kyydissä. Satu oli vielä mukana kuvaamassa ja auttamassa :) Tälläkertaa S käveli melkein suoraan koppiin, eiköhän se pian suoraan sinne mene. Aloitimme yhdessä radan rakentamisessa, me olimme kuitenkin vähän myöhässä aikataulusta, niin emme kerinneet niin paljoa auttamaan.

Teimme todella pitkät alkuverryttelyt, olin jo puolessa välissä lopettamassa :D Ai miten niin pitäisi jaksaa sinne punttisalille raahata itsensä? No onneksi nyt sinne on aikaa raahautuakin ja koirankin kanssa olen yrittänyt lähiaikoina ahkerasti lenkkeillä, unohtamatta rakasta bodycombattia. Alkuverryttelyssä teimme samantyylisiä asioita kun viime viikolla valmennuksessakin, eli voltteja ja loivaa kiemurauraa. Sen jälkeen menimme puomeja ja aloimme hyppäämään.

Videopätkistä kiitos kuuluu Satulle!

Mitään ihmeellistä sanottavaa ei ole, koska oli aika tyhjä fiilis valmennuksen jälkeen. Valmennus ei mennyt hyvin, muttei surkeastikaan. Oli avuton olo siellä selässä ja tuntui, ettei olisi osannut ratsastaa, eikä ensinnäkään istua siellä. Ongelmani onkin juuri nyt istunta, varsinkin laukassa. Hevonen toimii hyvin nyt, mutta ratsastaja kaipaa hienosäätöä - ja paljon. En eilen jaksanut tehdä postausta, koska tulimme nin myöhään kotiin. Alunperin meinasin sen tehdä jo silloin :) Eve oli kuvaamassa myös valmennusta, niin saatte kuviakin kunhan saan ne Eveltä.

There’s nowhere we can hide

Tälläkertaa saatte muutaman kunnollisen kuvankin siitä, kun pääsin ratsastamaan kaverini hevosta Karolusta. Olen mennyt muutaman kerran aikaisemminkin Karolla ja Karo on asustanut Saran kanssa samalla tallipaikalla pariinkin otteeseen. Karo on esiintynyt joskus kauan sitten muutamaankin kertaan täällä valmennusvideon taustalla jne. mutta muistaakseni kuvia ei ole ollut siitä, kun olen itse Karon selässä ollut.

En tiedä miksi, mutta en ole koskaan ollut lämmiveristen, enkä suomenhevosten ihannoitsija ja palvoja. Eihän niissä mitään vikaa sinänsä ole, itse en vain ole koskaan lämmennyt niille. Karo on kuitenkin onnistunut näyttämään taitonsa ja hankkinut itselleen tittelin lämminveriseksi, josta minä oikeasti pidän. Karo on ainutlaatuinen oma itsensä, mutta viime ratsastuskerralla sain huomata kuinka siihen toimii samat niksit kuin Saraankin.

Karon kanssa en tehnyt mitään ihmeellistä. Lähdin liikkeelle siitä, että Karo taipui, ilman, että alkoi väistättämään ja vänkäämään suuntaan sun toiseen itseään. Karo oli äärettömän kankea aluksi ja sainkin olla hukassa ajatellen, miksei tämä voi vain taipua. Homma kuitenkin alkoi sujumaan ja hevonenkin alkoi mukavasti pyöristyä hiljalleen. Laukassa Karo oli vähän turhan innokas, mutta loppujen lopuksi sain laukkaakin säädettyä hillitymmäksi.

Oli todella mukavaa mennä Karolla, koska vihdoinkin ajattelin osaavani tehdä jotain ruunan selässä. Ei tarvinnut miettiä millaiset askellajit sillä on, koska ne olivat jo entuudestaan tutut. Yritin saada siellä selässä jotain aikaiseksikin tällä kertaa, eikä ratsastus ollut tutustumista. Äitin ja Satun (hevosen omistajan) sanoin, kyllä sen huomaa kun kuski, sekä hevonen on kehittynyt :)

Estevalmennus 18.1.-15

Sunnuntaina pääsin vihdoinkin Orannon Joonaksen estevalmennukseen. Joonas käy meidän tallillamme kerran kuukaudessa valmentamassa. Valmennuksen alussa lähinnä lämmiteltiin itseksemme, mutta Joonas antoi kyllä neuvoja. Aloitettiin tulemalla kaksi kertaa ristikkoa ympyrällä. Sen jälkeen aloimme tulla 1 ja 2 esteen linjaa. Linjaa hypätessä Sarakin heräsi ja oli mukavan hereillä. Linjan jälkeen piti jatkaa suoraa seinää kohti ja pysähtyä. Linjan jälkeen otettiin 3 este mukaan, jonka jälkeen piti myös pysähtyä ensimmäisellä kerralla. Seuraavalla kerra 3 esteen jälkeen hypättiin 1 este uudelleen. Rata alkoi pikkuhiljaa rakentua, osaa mentiin ensin yksittäisenä ja pikkuhiljaa yhdisteltiin tehtäviä radaksi. 

Tipuin vesimatolla, mutta se oli aika mitätön tippuminen ja tipuin jaloilleni. Kun pääsimme jatkamaan rataa, tipuin myös toiselle esteelle, minkä kanssa ei käynytkään yhtä hyvin. Alaselkä on todella kipeä ja menin sen jälkeen hetkeksi sivuun istumaan. Joonas tuli tiedustelemaan vointiani ja kivusta huolimatta päätettiin, että hyppään linjan vielä madallettuna. En ajatellut, että minulle olisi tullut kammoa hyppäämisen suhteen, mutta ajattelin sen olevan hevosen kannalta hyväksi. Ettei hevonen rupea ajattelemaan, että jos kuskin saa maistelemaan hiekkaa, niin ei tarvitse mitään tehdäkkään. Harmittaa etten päässyt rataa loppuun asti, mutta kyllä meno lopussa oli aika väsynyttä. Sarallakaan ei ollut pitkään aikaa hypätty ja kunto ei ole mikään mailman parhain, joten Joonaksen kanssa laitoimmekin loppuajan temppuilut tammamaisuuden ja väsymyksen piikkiin.  

Kokonaisuudessaan valmennuksesta jäi kuitenkin hyvä fiilis, sain paljon hyviä neuvoja ja tiedän virheeni. Valmennus meni todella hyvin aluksi, Sara lämpenikin esteille paljon nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Omaan tapaansa Saran  piti joitakin esteitä kyttäillä ja kieltojakin tuli, mutta eikö valmennusten tarkoitus olekkin opettaa. Pitäisi itsekseenkin hypätä aina silloin tällöin, tuntuu vain liian hankalalta ajatukselta ruveta kyhäämään maneesiin esterataa, aikaan, jolloin ei ole muita. Tippumisistakin huolimatta hyvillä mielin odotan seuraavaa valmennusta, kunhan nyt vain saisi itsensä ensin kuntoon.

Estekilpailut 1.11.-14

Tultiin tallille joskus 11 aikaan ja Satukin tuli siinä samaan aikaan. Mentiin sitten ilmottautumaan, minkä jälkeen jäätiin hetkeksi juttelemaan ja ihmettelemään. Äiti meni hakemaan Saraa, niin mentiin sitten laittamaan se valmiiksi. Kun heppa oli valmiina ja olin itselleni käynyt laittamassa varusteet, niin suunnattiin Satun luokse. Käytiin Satun kanssa rataan tutustumassa ja saatiin aika kauan kävellä hevosten kanssa. Rata oli helppo, mutta radalla oli muuri yhtenä esteenä tekemässä tuloksiin eroja. Heti kun sain tietää, että on muuri radalla, tiesin meidän kisojen olevan siinä.

Kumpaankin luokkaan verryteltiin ryhmissä maneesissa. Sara oli tosi reipas, mutta silti välillä junnasi ja kieltoja tuli niin paljon ettei laskuissakaan pysy. 60cm rata oli todellinen katastrofi, mutta päästiin sentäs muurin yli ja sain radan mentyä loppuun. En osaa yhtään mennä Saralla, joka painelee menemään kuin tuulispää. Laiskan hevosen omistajana vauhti vähän hirvittikin, mutta hengissä ollaan.

70cm rata oli paljon parempi. Annoin Saran mennä, en jarrutellut ja tuin suhteellisen hyvin. Kyseisellä radalla Sara kuitenkin päätti kieltää muurille. Rata meni muuten todella hyvin, mutta muurille kielto jäi harmittamaan paljon. Sara ei 60cm kieltänyt muurille ja nyt kuitenkin kielsi. Olisi tullut niin hyvä aikakin, mutta ei sitten uusintaan päästy.60cm kiellettiin radalta ulos ja 70cm ei päästy uusintaan. Loppujen lopuksi oon ihan suhteellisen tyytyväinen, koska kun vertaa ratoja niin sain paljon paremman radan lopuksi. Satun kanssa nyt sovittiinkin, että seuraavalla kerralla kun Satu tulee maneesille hyppäämään, niin rehataan kaikki erikoisesteet kentälle.

Emilia Kerimaan valmennus & klippaus

Oivoi, tälläviikolla on niin sattunut ja tapahtunut, etten tiedä minne hyppäisin. Tiistaina vietin synttäreitä Jonin ja perheen kanssa perustunnelmissa, mutta palailen synttärijuttuihin kun niitä ollaan perjantaina saatu juhlisettua ja saan kaikki lahjat :)

Saatiin eläinlääkäri vasta seuraavan viikon keskiviikoksi, vaikka ajattelin saada sen tälle viikolle. Hain klipperin lainaan tiistaina ja ajattelin klipata Saran raspauksen päätteeksi. Mutta koska saatiinki eläinlääkäri vasta myöhemmälle, niin kokeiltiin silti keskiviikkona mitä heppa meinaa klipperistä. Aluksi se oli Sarpan mielestä ihan kamala ja sillä ei saanu koskea, mutku hetken siinä sen kans siihen tutustui niin heppa olikin yhtäkkiä klipattu ja heppa seiso paikoillaan koko ajan! Oon niiiiiin ylpeä <3 Tulos ei oo mikää paras mahdollinen, koska klippasin ekaa kertaa jne :D mutta ainaki on klipattu ja ens kerralla parempi? Iskä on aiva innoissaan nyt klipatusta Sarasta :D

Tostaina mulla oli se Emilia Kerimaan valmennus, mitä oonkin ootellut tosi kauan. Satu tuli mua auttelemaan ja kuvaamaan, niin sain teille materiaalia, vaikka aluksi näytti siltä etten saa. Sara oli tuttuun tapaansa aluksi laiska, mutta loppua kohden meni todella hyvin. Valmennus meni hyvin, mutta mielestäni ei menty läheskään sitä korkeutta mihin olin "ilmottautunut". Lisäksi en koe, että olisin saanut mitää kauhean tärkeitä vinkkejä, koska tiedän kyllä, että Saralle pitää antaa pohjetta jne. and thats it. Ainoa asia mistä se oikeastaan muistutteli, oli vain hevosen liikkuvuus ja ohjien kireisyys. Ei siis kauhean antoisa valmennus ollut, mutta ainakin pääsin ekaa kertaa menemään kunnon jumppasarjaa. Oon oikeastaan aika pettynyt valmennukseen ja valmennus loppui kun päästiin vasta vauhtiin, mutta tyytyväinen hevoseen silti olen. Pari kieltoa tuli jumppasarjalle ja kerran okserille, mutta muuten mentiinkn hyvin yli. Tuntui, että hevonenkin jaksoi paremmin kun se oli klipattu, joten saattaa olla meille se oikea ratkaisu. Tehtiin tosi paljo kaikkia puomijuttuja ja alkulämmittelyt oli juuri puomeja, ympyröitä ja kavaletteja (en osaa kirjottaa sanaa xd). Sara oli kuitenkin jokseenkin ihan säpäkänkin oloinen ja kun lujaa piti mennä moottorikin toimi ihan hyvin. Nyt on vaan edessä päätös, minkä luokan hyppään 1.11 kisoissa, varmaan meen ihan tutun ja turvallisen 50-60cm, koska ei nyt mentykään korkeampia. 70cm olis kiva mennä, muttakun seuraava luokka olisikin 70-80cm, niin ehkä se pienempi on parempi. Noh, sen näkee sitten :)

Sara ennen valmennusta :) Ilme on vähäniinku mäkö muka meen hyppään :D

Jumping

Oon palannut Teuvalta jo kotia, kun Joni meni viikonlopuksi Vaasaan. Satu oli luvannut perjantaina tulla hyppäämään Saralla, niin mentiin illalla joskus 7 maissa tallille, niin maneesissa ei ollut porukkaa :) Sofi tuli ratsastamaan jossakin vaiheessa, mutta eihän se mitään haitannut, kun oltiin enemmän toisessa päässä ja maneesi on tilava. Satulla oli aluksi vaikeuksia päästä Sarpan hyppytyyliin mukaan, sen oman lämppärin hyppytyyli on niin paljon erilaisempi. Mutta kun Satu pääsi mukaan ja Sara pääsi menoon mukaan hitaasti lämpeävänä, niin sitte meno oli tosi kivan näköstä ja sujui hyvin! :) Laukka ei vaan meinannut nousta aina, niin siksi ravilla tultiin muutamalle esteelle. Sara on nyt takunnu laukan kanssa, mutta eiköhän se tästä. Jumissa sen ei ainakaan pitäisi olla, koska hiljattain sille akupunktio tehtiin.

Videosta hyvin näätte, kuinka Sara aluksi vähäniinkuin pysähtyy esteelle ja laukassa ei aina takapää ole mukana, muttakun korkeus nousee ja heppa joutuu töihin, niin meno näyttää paljon paremmalta. Sara on aina ollut vähän hitaastilämpenevä esteillä aluksi ja kun korkeus nousee, niin heppakin menee paremmin. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun joku muu hyppää Saralla. Onhan Joni hypännyt oikein pieniä, mutta siis että joku oikein kunnolla hyppää sen kanssa.

Mulla on tiistaina synttärit ja saan synttärilahjaksi heppajuttuja, niin kun oon lahjat saanut ja kerkeän, teen sen varustepostauksen. Torstaina mulla on vihdoinkin se Emilia Kerimaan valmennus! Toivottavasti saan sinne jonkun ottamaan videota :) En oo aivan varma saako sitä valmennusta tulla edes katsomaan. Ilmoitin mut ja Saran siihen 80cm ryhmään, koska on siitä pitkä aika kun oon 90cm mennyt ja muutenkin haluan 80cm varmemmaksi. Palailen blogin puolelle varmaan tiistaina, kun kerron syntymäpäivästäni :)

Estetreeniä kisoja varten

Hyppäsin sunnuntaina Saralla vähän kokeiluksi. Koko hyppääminen oli aikamoista sähläämistä, koska Sara ei voinut pitää Figosta silmiä poissa, koska se oli niin rakastunut siihen. Sara oli kuitenkin tosi hyvä, todella reipas ja innokas, mutta kuski oli totaalisesti hukassa, niin sen takia jäi vähän huono fiilis hyppäämisestä. Pari kieltoa tuli, mutta yli mentiin kaikesta kuitenkin.

Hyppäsin myös keskiviikkona, jos saisin paremman fiiliksen kisoja varten ja jos itsekkin osaisin jotain. Ja Satu lupautui tulla muistuttelemaan ja huutelemaan asioista mitä ei aina itse välttämättä muista. Verkkasin ensin kaikkia askellajeja ja yritin saada reippaammaksi, mutta siitä ei tullut mitään. Hevonen oli todella tahmea, niin tahmea, ettei se ole pitkään aikaan edes ollut. Satu sitten haki mulle kannukset, kun itse en kirjaimellisesti jaksanut. Sara oli silti vastahakoinen, eikä sitä olisi millään kiinnostanut hyppääminen.

Hyppäsin ensin ympyrällä ristikkoa, mikä myöhemmin nostettiin pystyksi. Ensimmäisillä kerroilla Sara kielsi, mutta sen jälkeen hyppäsi kuitenkin sen hyvin. Hyppäsin sitä ympyrällä molempiin suuntiin. Sen jälkeen tulin sarjaa, missä oli ekana ristikko ja sitten pysty. Tultiin se heti hyvin ja osasin itse olla hyvin hereillä. Hyppäsin sarjaa muutamia kertoja ja jossain vaiheessa ristikko nostettiin pystyksi. Sarjan jälkeen menin yksittäisenä okseria, mille muistaakseni ei tullut kieltoa ja meni tosi hyvin! Okserin jälkeen tulin siniselle lankkuesteelle, mikä oli Saran mielestä hirvittävä. Se kielsi, kielsi ja kielsi monta kertaa, mutta kun tulin kunnon laukassa mentiin yli ja sen jälkeen estettä sai nostaakkin ja mentiin ongelmitta yli :) Lopuksi tulin sitten ratana koko jutun ja hyvin meni. Lyhyen loppuverkan jälkeen pitikin jo lopettaa, mun kuollessa janoon, maha- ja nilkkakipuun.

Todella tyytyväinen fiilis jäi ja muutenkin oon todella ylpee nyt ittestäni, kun pysyin tälläkertaa menossa mukana. Sara olisi saanut olla reippaampi, mutta onneksi sekin vähä innostu ja laukka alko pyörimään loppua kohden. Nyt saa tyytyväisenä mennä kohti kisoja! Tänään teen jonkun vähän rennomman treenin ja taivuttelen ja perjantaina perustreeni. Launantaista on tulossa huippu päivä, kun lähden vanhojentanssimekkoja sovittamaan puoleksi yhdeksitoista, kisat alkaa kahdelta ja illalla kavereiden ja Jonin kanssa syöminkien yöhön! Vastausvideo ei ollut ehtinyt ladata yön aikana, mutta tässä teille tämä tippumisvideo viimme syksyltä (?) en oo aiva varma koska tämä onkaan otettu, kuitenkin silloin kun viimmeksi hyppäsin. Kyseessä on ensimmäinen tippuminen Saralta, jopa useampaan kertaan päätin silloin maastoutua. Älkää äänistä piitatko, vain hienosta tippumisesta :D

Min familjen stuga

Eilen ku pääsin kotia koulusta, datasin ja tein läksyt. Sen jälkeen suuntasin tallille :) Mulla oli vain jotain 1,5-2 tuntia aikaa käydä tallilla, joten päätin suosiolla jättää haaveilut koulutuuppauksesta, koska kumminki Sara menis huonosti ja todellisuudessa joutuisin ratsastamaan koko sen ajan mitä olisin tallilla yhteensä. Joten päätin tehdä Sarpan kanssa vähän maastakäsittelyä ja kokeella ratsastaa vaan pelkällä riimulla ja riimunnarulla. Hihi Sara oli niin söpö ku se juoksee sielä kentällä mun perässä ja sitte välillä innostu :D <3 naaws mussu <3 hipan ja omenien syönnin jälkeen, ratsastin Saralla vain käyntiä ja muutamaa ravipätkääki kokeilin :) En sen kummemmin viittinyt mennä lujempaa, ku kentällä oli 2 mun lisäksi jaku Mimmi kaahaa siä niin ajattelin, että kaikkien turvallisuude vuoksi, jos sattuisinkin tippumaan sieltä :D Sitte annoin Saralle rehut ja siivosin silläaikaa sen karsinan.

Tallilta ku tulin mentiin mökille ja haettiin Joniki mukaan matkanvarrella :) ! Päästiin kummakki Jonin kanssa ekaa kertaa kattomaan koko paikkaa ja hyvältä vaikutti. Perus mökki ymm, mutta siellä on sellasta "pientä" tekemistä mm. maalaamista, terassin ja laiturin tekemistä. Toisaalta kivaki ku sinne sitte saa tuoda silti omaa "tyyliänsä" ja tehdä sellaasen kuin itse haluaa (: Mutta se olis ihan huippu juttu jos sinne tehdään se rantalenttiskenttä! so coooooool :) Ku ajattelee jos vaikka muutamien kaverien kans menis sinne niin sais saunoo, uida ja pelata rantalenttistä ja kaikkee. Siinä on tosi kiva se ranta, joten Sarpan kanssa pulahdetaan sinne veteen 100% varmuudella joskus! mutta ei varmaan enää tänäkesänä... Saralle sinne mökille haaveilen laidunta ja tallia :) Siellä olis niin ihanat maastot, pääsis uimaan ja kaikkee, uskon et Sarppa tykkäis (: Siellä on lähellä pari laidunta, niin jos niitä sais vaikka vuokralle tai jotain? No nää mun haaveilut siirtyy seuraavaan kesään niin pitää niitä sitte kattoa :)!

Otin siä vain 23 kuvaa yhteensä ja läheskää kaikki ei onnistunu, niin siksi vähän kuvia :/ kunhan kaikki on valmiina mökillä niin esittelen sen läpikotaisin :) Nyt meen takasin kouluun, koska tulin hypärillä kotia ja sitte ku pääsen koulusta teen taas läksyt ja meen Satun kans tallille. Ollaan menossa raviradalla päästelemään heppojen kans :) Saa nähä kuinka Sara pysyy hankas :D apua!