Let's talk about all the good things

Tällä viikolla olen mennyt itsenäisesti työskennellen Saran kanssa ravissa ja käynnissä. Vapaankin annoin Saralle torstaina. Päivät ovat menneet vaihtelevasti, välillä on rankempia päiviä ja välillä on taas kevyempiä. Sarasta huomaa sen, että se on saanut olla kauan sairaslomalla ja ei ole joutunut sen kummemmin töitä tekemään. Sara ei jaksa työskennellä kauaa ja yrittääkin luistaa hommista menemällä mukamas nätisti, vaikkei todellisuudessa niin tee. Huomaa kyllä, että vaikka on yrittänyt omaa kuntoa pitää yllä, on harjoitusravissa oleminen rankkaa. Aikaa vain ja treeniä + palautumista, niin eiköhän se Saran (ja minunkin) kunto nouse ja saadaan Sarakin rehelliseksi. 

Huomenna olisi tarkoitus ottaa Saran kanssa ylioppilaskuvia, vähän pelottaa jo etukäteen mitä siitä tulee. Sara on onneksi kuitenkin kuvauksellinen ja hallittee poseeraamisen, mutta ei sitä koskaan voi tietää millä kaviolla neiti aamulla nousee.

Lauantaina, sunnuntaina ja todennäköisesti myös maanantaina on Heidin valmennuksia joihin osallistumme Saran kanssa. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että äiti menisi Saralla tunnille sunnuntaina. 

A Sky full of stars

Tiistaina olin ratsastamassa Lillin ja torstaina meillä onkin valmennus. Lilli meni jo paremmin ja laukkaankin sain jo vähän tuntumaa. Viime viikon valmennuksen ansiosta uskaltaa ratsastaa Lilliä ja uskaltaa jalkaakin käyttää. Heidi antoi hyvin neuvon, että pohkeen kun pitää ratsastuksen alusta lähtien lähellä, niin ei poni ampaise kuuhun ja "säikähdä" missään vaiheessa pohjetta. Jos pohjetta ei ole ennemmin käyttänyt kuin vasta laukan tai ravin aikana yhtäkkiä, niin poni voi karata alta. Ainakin Lilliin se pätee hyvin. En tehnyt Lillin kanssa mitään erikoista, edelleenkin yritän vain tutustua poniin. Ratsastusta helpotti, sekä myös sekoitti Siljan kattavat ohjeet :D On niin haastavaa rauhoittaa ponin menohaluja kevennyksellä, kun itse on saanut kevennyksellä auttaa hevosta (Saraa) eteen. Tuleepahan samalla harjoiteltua kropankin hallitsemista, koska Lilli kyllä reagoi pieneenkin horjahdukseen. 

Tarkoituksena olisi käydä Lillin kanssa kouluaitojen sisäpuolella tälläkaudella. Saa nähdä miten yhteistyö lähtee sujumaan :) Lilli on kuitenkin Saraan nähden kokemattomampi ja nuorempi, mikä tuo minulle taas paljon haastetta. Kokemustahan se tuo aivan valtavasti, mikä on hyvä asia. Oma ratsastustauko tuo myös oman haasteellisuutensa mukaan. Tarkoitus olisi myös Karonkin kanssa käydä koulukilpailuissa, pitäisi vain päästä ensin ratsastamaan Karolla pitkästä aikaa. Janitan kanssa oli puhe myös siitä, että menisin Patellakin ratsastamaan. Kaverit ja valmentaja eivät ainakaan salli minkäänlaista taukoa enää ratsastuksen suhteen ja ratsastettavia löytyy mukavasti :)

Janitalle kiitos kuvaamisesta ja Siljalle etenkin ponin lainasta!

Kuvasta näkee hyvin ettei se ole päivänselvää, että Lilli kulkisi nätisti ja rentona.

Star Wifigo

Torstaina olin tunnilla ja sain ratsukseni Figon. Figo on uusi ratsastuskoulun puolella ja olikin hauskaa että sain sen, koska juuri muutama päivä sitten olin Joonalle sanonut, että olisi kiva kokeilla Figoa joskus. Figo on erilainen kuin Sara ja onkin erittäin virkistävää mennä erilaisilla hevosilla. Figossa ja Patessa kuitenkin on samanlainen piirre, koska molemmat yrittävät turhan alas ja pää tippuu herkästi ns. jalkoihin. Figo kuitenkin yrittää liian matalaksi yleensä silloin kun se ei jaksa enää kantaa itseään.

Jonna pyysi ratsastamaan Figon lauantaina ja sunnuntaina ja itse tein innoissani työtä käskettyä. On niin kivaa päästä ratsastamaan kunnolla ja erilaisten hevosten avulla pystyy itseäänkin kehittämään. Perusratsastin Figon molempina päivinä hyödyntäen torstain tunnin neuvoja. Torstain tunnilla menimme perusjuttuja läpi, saimme itsenäisesti työskennellä ja Jonna antoi neuvoja. Figo on toipilas ja kuntoa pitää kehittää yms. Juurikaan se ei ratsastukseen vaikuta, mutta laukka vain tehdään ns. pätkissä eli jos on voltilla niin 1/4 voltista laukkaa, muutama asken ravia ja taas laukkaa. Sunnuntaina kuitenkin otin vähän pitempiä pätkiä laukkaa, koska Figo näytti jaksavan jo todella paljon paremmin kuin esim. torstaina tunnilla.

Harmillista kun olisi ollut teille niin paljon hienoja kuvia, mutta 400 kuvaa katosi taivaan tuuliin ja vain nämä jollain tapaa julkaisukelpoiset kuvat olivat jäljellä... Onneksi edes muutama jäi, mutta ärsyttäähän se silti. Palailen viimeistään viikonloppuna :) Tällä viikolla paljon tekemistä tiedossa, mutta niistä lisää myöhemmin!

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Keskiviikkona pääsin vihdoinkin ratsastamaan ja kunnolla! Oltiin sovittu Satun kanssa, että ratsastan Karon ja loppujen lopuksi löysin itseni myös Joltsun selästä. En tehnyt mitään ihmeellistä, ihan perusratsastusta vain ja yritin saada hevosta rehelliseksi. Karoa en saanut nyt menemään niin hyvin kuin viimmeksi, mutta oli se silti ihan jees lopuksi. Joltsun kanssa tein ihan samoja perusjuttuja kuin Karonkin kanssa. Joltsu meni todella hyvin lopuksi, kun ajattelee, että menin sillä vasta toista kertaa ja se on äärettömän vaikea ratsastaa. Sen kanssa saa tehdä kaiken mahdollisen työn saadakseen sen työskentelemään. Oli kyllä ihanaa päästä ratsastamaan kunnolla ja pääsin vielä menemään kaksi hevosta :) 

Kiitos Satulle kuvista!

I will forget the world I knew, but I swear I won't forget you

Näköjään kirjoitukset alkavat vaatia omansa ja tärkeysjärjestyksessä blogin kirjoittaminen on kuitenkin suhteellisen heikoilla. En usko, että pystyn pitämään postaustahtia entisellään, pyrin nyt saamaan edes muutaman postauksen viikossa. 

Saran kanssa on mennyt hyvin. Eilen ja tänään S on ollut kauhean rennon ja letkeän oloinen, sekä liikkunut muutenkin paljon paremmin ja reippaammin. Toivottavasti homma jatkuukin samanlaisena :) Tänään olin Jonnan kouluvalmennuksessa: menimme ns. itsenäisesti ratsastaen mitä halusimme, mutta Jonna oli neuvomassa samalla. Oli kiva mennä noin, koska en ole ennemmin mennyt ja nyt pystyy parantamaan tätäkin kautta perusratsastusta ehkä jopa paremmin.

Torstaina lähdemme taas Heidin valmennukseen ja lauantaina olisikin pitkästä aikaa kilpailut. Maanantaina olimme kuvailemassa Venlan kanssa ennen ratsastusta, niin tässä teille niitä kuvia kuvittamaan tätä postausta :) En pyytänyt/saanut ketään mukaani tänään valmennusta kuvaamaan.

There’s nowhere we can hide

Tälläkertaa saatte muutaman kunnollisen kuvankin siitä, kun pääsin ratsastamaan kaverini hevosta Karolusta. Olen mennyt muutaman kerran aikaisemminkin Karolla ja Karo on asustanut Saran kanssa samalla tallipaikalla pariinkin otteeseen. Karo on esiintynyt joskus kauan sitten muutamaankin kertaan täällä valmennusvideon taustalla jne. mutta muistaakseni kuvia ei ole ollut siitä, kun olen itse Karon selässä ollut.

En tiedä miksi, mutta en ole koskaan ollut lämmiveristen, enkä suomenhevosten ihannoitsija ja palvoja. Eihän niissä mitään vikaa sinänsä ole, itse en vain ole koskaan lämmennyt niille. Karo on kuitenkin onnistunut näyttämään taitonsa ja hankkinut itselleen tittelin lämminveriseksi, josta minä oikeasti pidän. Karo on ainutlaatuinen oma itsensä, mutta viime ratsastuskerralla sain huomata kuinka siihen toimii samat niksit kuin Saraankin.

Karon kanssa en tehnyt mitään ihmeellistä. Lähdin liikkeelle siitä, että Karo taipui, ilman, että alkoi väistättämään ja vänkäämään suuntaan sun toiseen itseään. Karo oli äärettömän kankea aluksi ja sainkin olla hukassa ajatellen, miksei tämä voi vain taipua. Homma kuitenkin alkoi sujumaan ja hevonenkin alkoi mukavasti pyöristyä hiljalleen. Laukassa Karo oli vähän turhan innokas, mutta loppujen lopuksi sain laukkaakin säädettyä hillitymmäksi.

Oli todella mukavaa mennä Karolla, koska vihdoinkin ajattelin osaavani tehdä jotain ruunan selässä. Ei tarvinnut miettiä millaiset askellajit sillä on, koska ne olivat jo entuudestaan tutut. Yritin saada siellä selässä jotain aikaiseksikin tällä kertaa, eikä ratsastus ollut tutustumista. Äitin ja Satun (hevosen omistajan) sanoin, kyllä sen huomaa kun kuski, sekä hevonen on kehittynyt :)

Aika näyttää

Pidän todella paljon näistä äidin ottamista kuvista ja olikin ongelmia valita niistä vain osa. Kuvat onnistuivat jotenkin niin hyvin ja äiti oli osannut kuvata paljon monipuolisemmin kuin ennemmin.

Tiistaina oli Jonnan kouluvalmennus, 29.7 tai 30.7 on Hännisen Anun kouluvalmennus ja 1.8. olisi kilpailut edessä. Voi olla, että Jonnan kanssa treenaillaan vielä ennen kilpailuja, mutta katsotaan jos nämä riittäisivät. Kilpailujen takia joudumme enemmän treenaamaan koulua, mutta Saran mielenvirkistyksen vuoksi aijon kyllä muutakin sen kanssa puuhailla, kuin hinkata koulukiemuroita. Viime maastoreissun jälkeen S on ollut hyvin pirteä ja innokkaasti tehnyt kentällä hommia. Haluan jatkossakin pitää sen mielen yhtä virkeänä. Ihanaa huomata kuinka paljon siitä maastosta S nautti, kun se jaksaa nyt taas antaa kaikkensa, eikä ole ollenkaan väsynyt.

Treenit on sujunut hyvin ja meille kuuluu hyvää. Sara saa nauttia vapaa-ajallaan laumassa aikaa, jossa on kaikki tallin hevoset, paitsi kolme. Ainakin on kavereita ja hyvin ovat siellä pärjänneet ilman vekkien tekemistä. Ajattelin hypätä Saran kanssa itsenäisesti tässä lähiaikoina vähän isompaa, sekä laittaa kaikki erikoisesteet kentälle. Onko musta siihen, että tulen rohkaisemaan Saran esteiden yli vaikka se epäröi? En tiedä, nyt aijon ottaa siitä kunnolla selvää.