Kuvailua

Lauantaina kerkesin tallille niin, että kuvasin Joonaksen viimeisen valmennusryhmän. Ajattelin jakaa muutamia onnistuneita kuvia tänne blogin puolelle :) Muutamia postauksia ja ideoita on tulossa, mutta en juuri nyt kerkeä viimeistellä niitä - siksi saattekin tämän postauksen. Oli pitkästä aikaa kiva olla kuvailemassa muiden ratsastusta, ehdottomasti pitäisi useammin käydä.

Tänään olisi töiden jälkeen lähtö tallille ja 17.45 alkavat kilpailut Jalasjärvellä. Menen taas samat luokat, eli 50-60cm ja 70-80cm. Puhasta rataa ja hyvää mieltä ollaan menossa hakemaan :) 

Jumppasarja on se juttu

Pitkästä aikaa pääsimme Saran kanssa Joonas Orannan estevalmennukseen. Joonas on oikeasti hyvä valmentaja, monelta kannalta. Joonas on nuori ja osaa vastata jokaiseen esitettyyn kysymykseen hyvin perusteltuna. Joonas osaa olla myös hyvin kannustava :)

Lämmittelimme hevoset suhteellisen itsenäisesti. Ravipuomia sai tulla itsenäisen lämmittelyn lisäksi, kun puomilla oli tilaa ja itse "kerkesi". Puomien jälkeen tulimme yksitellen ensimmäistä tehtävää: pientä pystyä kahdeksikon tapaan. Aloimme pikkuhiljaa sen jälkeen koota tehtävää ja hommaan lisättiin pikkuhiljaa eri tavoilla yhdisteltynä kaksi linjaa. Myöhemmin sen jälkeen kuvoihin astui myös jumppasarja. Sara rakastaa jumppasarjoja, se aina innostuu niissä ja osaa hoitaa hommansa.

Piirsin gimpin avulla teille radan ja piirsin siihen viimeisen radankin reitin: ensin vihreä pysty josta suoraan jumppasarjalle, jumppasarjalta vasemmalle linjalle ja linjan jälkeen oikealle toiselle linjalle. Linjan jälkeen vielä vasemmalle ja jumppasarja toisin päin viimeisen vihreän pystyn kera. Piirroksen vasemmalta katsottuna ensimmäisten linojen esteet olivat aluksi ravipuomia. Vihreää pystyä menimme kahdeksikon tapaan aluksi. Yhdessä vaiheessa hyppäsimme ensin vihreän pystyn oikealta ja hyppäsimme vasemmalle vaaleanpunaiselle linjalle. Myöhemmin siihen lisättiin toinenkin linja jne. Videolta huomaatte hyvin mitä teimme, mutta tässä edes vähän selitystä, jos se auttaisi jotaitakin hahmottamaan homman paremmin :)

Äiti kuvasi pari videon ensimmäistä klippiä ja Eve loput, kiitos siis heille!

Valmennus meni todella hyvin, en ollut kokoajan menossa hevosen liikkeen edelle ja maltoin istua loppuun asti. Sain myös tuettua Saraa hyvin, eikä yhtäkään kieltoakaan näkynyt. Emmekä tälläkertaa ollut Saran kanssa ratsukko, jonka piti saada mennä lujaa kenttää ympäri, koska hevonen ei "syttynyt". Tottakai S oli aluksi hieman laiska, mutta lämpeni kyllä todella nopeasti. Videosta huomaa kuinka innoissaan S lopuksi oli! Itse pidin radasta ja tehtävistä paljon. Ainoa asia mikä jäi lopuksi "huonoksi" asiaksi: esteet jäivät hyvin pieniksi. Toisaalta en itse ole hypännyt hetkeen ja hevonenkin tarvitsee ratojen suhteen kunnon kohotusta, joten ehkä oli hyvä, että esteet jäivät pieniksi, mutta hyppyjä tehtiin silti paljon :) Ainakin voin hyvillä mielin suunnata 17 keskiviikkona Jalasjärvelle estekilpailuihin, toki ennen sitä pitäisi itsenäisestikin mahdollisesti hypätä.

Jos on halukkaita voin jatkossa informoida tänne blogin puolelle milloin Joonaksen valmennuksia on ja miten sinne voi ilmottautua, paljonko maksaa jne :)

Redcat

Sunnuntain valmennus oli täys katastrofi, toki olisinko mitään muuta voinut edes odottaa, kun itse olin heti sillä fiiliksellä matkassa, että kaikki menee päin prinkkalaa. Tippunut en, mutta kieltoja tuli senkin edestä. Joonas yritti vakuuttaa, että ei tämä oikeasti sun syy oo, mutta äkkiä siinä nyt itteensä kaiken ottaa. Mä oon niin väsynyt yrittämään, voimat ei yksinkertaisesti riitä. Joten en aijo tehdä valmennuksesta postausta, se tuntuisi niin turhalta ja en oikeastaan materiaaliakaan saanut.

Sunnuntaina yritin sitten piristää itseäni ja yritin hukuttaa ajatukset. Tein itselleni uudet kynnet ja pelasin. Uudet kynnet ovat kyllä kivat, saa nähdä kauanko näillä viihdyn kunnes vaihdan lakkaukset :) 

Tänään olen menossa Emilian kanssa Seinäjoelle vähän shoppailemaan ja kuluttamaan aikaa, kun äiti on kokouksessa. Jos saisin kameran mukaan tai vähintään edes puhelimella otettuja kuvia, niin voisin sitten kertoa mitä siellä tehtiin :) Videotakin harkitsin, mutta en tiedä vielä... Kittiputki on rikki niin se hankaloittaa paljon asioita.

Estevalmennus 18.1.-15

Sunnuntaina pääsin vihdoinkin Orannon Joonaksen estevalmennukseen. Joonas käy meidän tallillamme kerran kuukaudessa valmentamassa. Valmennuksen alussa lähinnä lämmiteltiin itseksemme, mutta Joonas antoi kyllä neuvoja. Aloitettiin tulemalla kaksi kertaa ristikkoa ympyrällä. Sen jälkeen aloimme tulla 1 ja 2 esteen linjaa. Linjaa hypätessä Sarakin heräsi ja oli mukavan hereillä. Linjan jälkeen piti jatkaa suoraa seinää kohti ja pysähtyä. Linjan jälkeen otettiin 3 este mukaan, jonka jälkeen piti myös pysähtyä ensimmäisellä kerralla. Seuraavalla kerra 3 esteen jälkeen hypättiin 1 este uudelleen. Rata alkoi pikkuhiljaa rakentua, osaa mentiin ensin yksittäisenä ja pikkuhiljaa yhdisteltiin tehtäviä radaksi. 

Tipuin vesimatolla, mutta se oli aika mitätön tippuminen ja tipuin jaloilleni. Kun pääsimme jatkamaan rataa, tipuin myös toiselle esteelle, minkä kanssa ei käynytkään yhtä hyvin. Alaselkä on todella kipeä ja menin sen jälkeen hetkeksi sivuun istumaan. Joonas tuli tiedustelemaan vointiani ja kivusta huolimatta päätettiin, että hyppään linjan vielä madallettuna. En ajatellut, että minulle olisi tullut kammoa hyppäämisen suhteen, mutta ajattelin sen olevan hevosen kannalta hyväksi. Ettei hevonen rupea ajattelemaan, että jos kuskin saa maistelemaan hiekkaa, niin ei tarvitse mitään tehdäkkään. Harmittaa etten päässyt rataa loppuun asti, mutta kyllä meno lopussa oli aika väsynyttä. Sarallakaan ei ollut pitkään aikaa hypätty ja kunto ei ole mikään mailman parhain, joten Joonaksen kanssa laitoimmekin loppuajan temppuilut tammamaisuuden ja väsymyksen piikkiin.  

Kokonaisuudessaan valmennuksesta jäi kuitenkin hyvä fiilis, sain paljon hyviä neuvoja ja tiedän virheeni. Valmennus meni todella hyvin aluksi, Sara lämpenikin esteille paljon nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Omaan tapaansa Saran  piti joitakin esteitä kyttäillä ja kieltojakin tuli, mutta eikö valmennusten tarkoitus olekkin opettaa. Pitäisi itsekseenkin hypätä aina silloin tällöin, tuntuu vain liian hankalalta ajatukselta ruveta kyhäämään maneesiin esterataa, aikaan, jolloin ei ole muita. Tippumisistakin huolimatta hyvillä mielin odotan seuraavaa valmennusta, kunhan nyt vain saisi itsensä ensin kuntoon.

Kyllä kaikki vielä järjestyy!

Tiistaina sattui ja tapahtui, mutta saan olla kyllä niin onnellinen ja kaikki asiat on nyt hoidettu! Saatiin vihdoinkin Sarppa klipattua ja onnistuin jopa väkertämään sille sydämmen. Sara antaa todella hyvin klipata, eikä aluksikaan jännitä enää niin paljoa. Kun ajattelee kuinka herkkä S on kaikille muutoksille ym. niin luulisi klippauksenkin olevan sille ihan hirvittävää puuhaa. Vaikka aivan varmasti S klippaamista stressaa, sitä ei voi kiistää, mutta hyvä, että asia sujuu ongelmitta. Onneksi klipatessa S ei ole levoton, niinkuin joskus varustaessa. Saraa vain ärsyttää "kainalot" ja jos tulee liian lähelle niskaa - sen takia niskaan jäikin ainut huono kohta. En itse niskaan ylettynyt ja iskä ei aiva niin huomannut sieltä klipata kunnolla/tarpeeksi, mutta kai tulos vain paranee kerta kerralta ja pääasia, että saa edes klipattua ;)

Neljäksi oltiin sovittu, että Jonna tulee ratsastamaan Saran. Ajankohta ja päivä muutenkin osuivat nappiin, koska oon itse taas kuumeessa. Pitäisi varmaan terveyskeskukseen suunnata, kun välillä oon "terve", mutta sitten tuleekin ihan hirvittävä olo. Anyways, laitettiin Saraa kuntoon äitin kanssa ja Jonna saapuikin hyvään aikaan ja oltiin valmiita menemään maneesiin. Jonna ratsasti tehden kolmikaarisia, avoja, väistöäjä ja kaikkea mahdollista. Jonna ratsasti kirjaimellisesti Saran läpi ja neiti menikin lopuksi äärettömän hienosti! Ihanaa kuulla jonkun muun suusta, että ei se paha oo kunhan sen vaan saa ensin liikkumaan. Olin aiva et jes, vihdoinkin joku joka myös huomaa Saran potentiaalin. Jonna huomasi Saran ratsastuksen erilaisuuden oikean ja vasemman kierroksen välillä, oon sen laukassa tiedostanutkin, koska laukka oikeaan suuntaan on täyttä tuskaa. Jonna yrittikin sumplia, että kuinka sitä pitäisi ratsastaa, että asia helpottuisi. Kuitenkin siihen tulokseen tultiin, että se ei ole vino.

Kun Jonna oli ratsastanut niin Matti tuli kokeilemaan usean satulan kanssa sopivaa estesatulaa Saralle. Yksi satula oli hyvä, mutta se oli yleissatula ja tultiin Matin kanssa tulokseen, että estesatula sen olla pitää, eikä mitään yleissatuloita. Mikään satuloista ei siis ollut oikeastaan oikean kokoinen, mutta Matti menee onneksi pääkaupunkiseudulle loppuviikosta ja katselee meille satuloita sieltä! Saatiin vihdoin ja viimmein koulusatulastakin kaupat tehtyä, väliä piti maksaa 300e, mutta nyt voin vihdoinkin sanoa satulan olevan meidän ja päästiin vanhasta eroon. Toivottavasti Matti nyt löytää oikeanlaisen satulan :)

Ilmottauduin jo estevalmennukseen 18.1, kun Orannon Joonas tulee tallillemme valmentamaan. Matti kertoi estesatulan olevan ihan käyttökelpoinen, mutta parempi olisi jos se olisi leveämpi. En uskaltanut ennemmin valmennukseen ilmottautua, koska luulin satulan olevan täysin käyttökelvoton. Mutta jos Matti löytää ennen valmennusta uuden satulan, olen hyvinkin tyytyväinen, mutta voin myös ihan hyvillä mielillä mennä vanhallakin satulalla valmennukseen. Ei olla hetkeen hypätty, joten ilmottauduin 60-70cm luokkaan, voi toki olla ettei aiva niin korkeita edes hypätä, mutta ei sen väliä, pääasia, että pääsee hyppäämään ja saa apua. Mielestäni on fiksua hallita pienetkin esteet, ennenkö haaveilee turhan suurista, aloitetaan pikkuhiljaa Saran kanssa palailla treeniin.


Olen saanut jo Saran joitakin loimiakin vielä myytyä, niin saan oikean kokoisia tilalle! :) Vaikea ostaa uusia, jos vanhoja on tiellä.