Nakupelle

Tänään vihdoinkin sain aikaiseksi ottaa Saran klippauksesta kuvia. Pihalla kyllä todellakin korostuu kaikki klippauksen virheet, mutta voin kyllä melkein kokonaan laittaa sen klipperin syyksi. Klipperin terät olivat niin huonossa kunnossa, joten selkeiden ja siistien rajojen tekeminen tuntui mahdottomalta. Ja kaiken lisäksi tallissa oli todella huono valo kun klippasin... Sydänkään ei ole symmetrinen, mutta monen mielestä (omastakin mielestä) on kiva, ettei se ole edes symmetrinen. Symmetrisen sydämen tekeminen olisi ollut todella hankalaa. 

Ei siitä sen enempää, hyvältä se näyttää yleisesti ja klippaus on ollut todella kätevä. Ei tarvitse olla hevosta kokoaikaa kuivattamassa ja voi huoletta ratsastaa kunnolla, pelkäämättä hevosen hikoavan liikaa. Kuvista muuten huomaa hyvin kuinka Sara on laihtunut. Hyvässä kunnossa hevonen onkin, eikä kunnossa ole moittimista, mutta esteitä vielä kun saisi treenattua aktiivisemmin olisi kunto varmaan huipussaan. Eikä lihaksistokaan ole enään niin etupainoinen. Yleisesti Saran kanssa menee todella hyvin, se liikkuukin paljon paremmin omalla moottorillaan.

 Viimme viikolla tein Saralle kääntölettejä, kun olin leikannut harjan ja vuohiskarvoja. Yksi letti on pitänyt tehdä uudestaan, muuten ne ovatkin hyvin pysyneet. Kuvista saattaa huomata kuin letit on mennyt vähän sotkuisen näköiseksi, niin pitäisi ne kaikki tehdä pian uudestaan. Jos vain malttaisin millään, voisin pidemmänkin aikaa pitää lettejä. Loimetkin on auttanut hyvin käännösoperaatiossa, koska niiden kaulakappaleet pitävät letit toisella puolella tiiviisti.

Kuvaus oli erittäin pikainen, koska pihalla tuuli aika kylmää, vaikka oliki vain pari astetta pakkasta. Ajattelin kuitenkin, että pakko ottaa kuvat nyt, ennenkuin tulee kauhean kovat pakkaset. Silloin ei ainakaan viitsi hevosta pitää kuvauksen takia alasti pihalla. Kylmyyden lisäksi kuviin vaikutti myös Saran kärsimättömyys, joten kuvat piti senkin takia ottaa todella nopeasti. 

Huomenna ajattelin tehdä vähän jotain vaihtelevaa kuin pelkkää maneesin nurkilla pyörimistä, menen pellolla tai sitten hyppään :) Saa nähdä miten käy, ettei maneesi oo täynnä ratsukoita ja onko pihalla liian kylmä. Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille ihanille lukijoilleni!

Kyllä kaikki vielä järjestyy!

Tiistaina sattui ja tapahtui, mutta saan olla kyllä niin onnellinen ja kaikki asiat on nyt hoidettu! Saatiin vihdoinkin Sarppa klipattua ja onnistuin jopa väkertämään sille sydämmen. Sara antaa todella hyvin klipata, eikä aluksikaan jännitä enää niin paljoa. Kun ajattelee kuinka herkkä S on kaikille muutoksille ym. niin luulisi klippauksenkin olevan sille ihan hirvittävää puuhaa. Vaikka aivan varmasti S klippaamista stressaa, sitä ei voi kiistää, mutta hyvä, että asia sujuu ongelmitta. Onneksi klipatessa S ei ole levoton, niinkuin joskus varustaessa. Saraa vain ärsyttää "kainalot" ja jos tulee liian lähelle niskaa - sen takia niskaan jäikin ainut huono kohta. En itse niskaan ylettynyt ja iskä ei aiva niin huomannut sieltä klipata kunnolla/tarpeeksi, mutta kai tulos vain paranee kerta kerralta ja pääasia, että saa edes klipattua ;)

Neljäksi oltiin sovittu, että Jonna tulee ratsastamaan Saran. Ajankohta ja päivä muutenkin osuivat nappiin, koska oon itse taas kuumeessa. Pitäisi varmaan terveyskeskukseen suunnata, kun välillä oon "terve", mutta sitten tuleekin ihan hirvittävä olo. Anyways, laitettiin Saraa kuntoon äitin kanssa ja Jonna saapuikin hyvään aikaan ja oltiin valmiita menemään maneesiin. Jonna ratsasti tehden kolmikaarisia, avoja, väistöäjä ja kaikkea mahdollista. Jonna ratsasti kirjaimellisesti Saran läpi ja neiti menikin lopuksi äärettömän hienosti! Ihanaa kuulla jonkun muun suusta, että ei se paha oo kunhan sen vaan saa ensin liikkumaan. Olin aiva et jes, vihdoinkin joku joka myös huomaa Saran potentiaalin. Jonna huomasi Saran ratsastuksen erilaisuuden oikean ja vasemman kierroksen välillä, oon sen laukassa tiedostanutkin, koska laukka oikeaan suuntaan on täyttä tuskaa. Jonna yrittikin sumplia, että kuinka sitä pitäisi ratsastaa, että asia helpottuisi. Kuitenkin siihen tulokseen tultiin, että se ei ole vino.

Kun Jonna oli ratsastanut niin Matti tuli kokeilemaan usean satulan kanssa sopivaa estesatulaa Saralle. Yksi satula oli hyvä, mutta se oli yleissatula ja tultiin Matin kanssa tulokseen, että estesatula sen olla pitää, eikä mitään yleissatuloita. Mikään satuloista ei siis ollut oikeastaan oikean kokoinen, mutta Matti menee onneksi pääkaupunkiseudulle loppuviikosta ja katselee meille satuloita sieltä! Saatiin vihdoin ja viimmein koulusatulastakin kaupat tehtyä, väliä piti maksaa 300e, mutta nyt voin vihdoinkin sanoa satulan olevan meidän ja päästiin vanhasta eroon. Toivottavasti Matti nyt löytää oikeanlaisen satulan :)

Ilmottauduin jo estevalmennukseen 18.1, kun Orannon Joonas tulee tallillemme valmentamaan. Matti kertoi estesatulan olevan ihan käyttökelpoinen, mutta parempi olisi jos se olisi leveämpi. En uskaltanut ennemmin valmennukseen ilmottautua, koska luulin satulan olevan täysin käyttökelvoton. Mutta jos Matti löytää ennen valmennusta uuden satulan, olen hyvinkin tyytyväinen, mutta voin myös ihan hyvillä mielillä mennä vanhallakin satulalla valmennukseen. Ei olla hetkeen hypätty, joten ilmottauduin 60-70cm luokkaan, voi toki olla ettei aiva niin korkeita edes hypätä, mutta ei sen väliä, pääasia, että pääsee hyppäämään ja saa apua. Mielestäni on fiksua hallita pienetkin esteet, ennenkö haaveilee turhan suurista, aloitetaan pikkuhiljaa Saran kanssa palailla treeniin.


Olen saanut jo Saran joitakin loimiakin vielä myytyä, niin saan oikean kokoisia tilalle! :) Vaikea ostaa uusia, jos vanhoja on tiellä.

Mitä Saralle kuuluu?

Saralle kuuluu tosi hyvää ja se on ollut kaikin puolin terve. Laihtua se saisi vielä, mutta ei ole mielestäni enää niin äärettömän lihava. Ensimmäistä kertaa annoin hepalle pienimuotoisen loman jouluna. Yleensä oon joulusta huolimatta käynyt ratsastamassa joka päivä, mutta oli vähän parina päivänä heikko olo, kun oon ollut itse kipeänä juuri ennen loman alkamista. Halusin muutenkin kotona olla äitiä auttamassa ja maneesi, sekä kenttä oli kaiken lisäksi huonossa kunnossa. Maneesin pohjan hiekka on niin hienoa ja tivistä, niin se on pakkautunut aika kovaksi. Kyllä siellä askellajit läpi voi mennä, mutta pellolla on paljon kivempi mennä. Ulkokentällä taas on hirvittävästi paakkuja, muuten se olisikin tosi hyvä. Onneksi Saralle on helppo antaa lomaa, koska se ei oikeastaan kerää itseensä ylimääräistä energiaa, mahaa vain ;)

Sara on liikkunut todella innokkaasti, varsinkin kun on päässyt pellolla menemään. Sunnuntaina Sara sai juosta Miran kanssa maneesissa ja voi että kun intoa olikin :D Sara on päässyt liikkumaan suhteellisen monipuolisesti loman jälkeen, välillä rennommin ja välillä vähän rankemmin. Pakkasten takia kuitenkin kankeutta löytyy aika paljon, mutta pitää vain verrytellä käynnissä paljon.

Joidenkin kuvien laatu on kärsinyt, mutta pidän niitä esillä, kun niistä näkee hyvin millä mielin ollaan oltu matkassa ;)

Pestiin iskän kanssa Sara viimme tiistaina klippausta varten solariumin alla ja se sujuikin yllättävän hyvin, sekä hevonen kuivui nopeasti. Keskiviikkona päästiin klipperi hakemaan ja torstaina aloitettiin klippaus. Klipperin terät on todella huonot, niin nyt meillä on sitten puoliksi klipattu hevonen :D voitte varmaan vain kuvitella kuinka typerän näköinen se on. Toivottavasti saataisiin se klipattua nyt tiistaina loppuun! On niin huippua kun Sara seisoo klipatessa nätisti, harmi vain sen klipperin suhteen. Meinasin aluksi teille tehdä klippausvideota, mutta ei olekkaan kuvaajaa, niin sain unohtaa sellaiset haaveet.

Joni oli kuvaamassa mun ja Saran menoa yksi maanantai, osa kuvista vain meni tosi epäselviksi :/ Pitää uusiste mennä kuvailemaan joku päivä ja varsinkin jos lunta tulisi vielä lisää! Ja saisin tämän klippausoperaation selväksi.

Kun Sara tuli meille, niin sen loimien koko oli 135cm, mutta eipähän ole enää... Tuntuu vain mahdottomalta saada loimia myytyä ja ostettua tilalle oikean kokoisia. Olisiko täällä jollain tarvetta 135cm loimille? :) Olisi sadeloimia, vuorettomina, vuorellisina, kaulakappaleellisina, sekä sisätoppaloimia ja oikeastaan ihan mitä vain. Jos kiinnostus heräsi, niin laita sähköpostia katri.vilperi@gmail.com tai jos olet kaverini esim fb niin laita vaikka sinne. 

Toivottavasti asiat alkaa pikkuhiljaa ratkeamaan, Jonna on tulossa ratsastamaan Saran huomenna, yritetään klipata Sara huomenna loppuun ja Jonna kokeilee myös estesatuloita, jos pääsisin sitten taas estevalmennuksiin (ylipäätänsä hyppäämään!) :) Orannon Joonas tulee valmentamaan taas tallillemme 17.-18.1.

Emilia Kerimaan valmennus & klippaus

Oivoi, tälläviikolla on niin sattunut ja tapahtunut, etten tiedä minne hyppäisin. Tiistaina vietin synttäreitä Jonin ja perheen kanssa perustunnelmissa, mutta palailen synttärijuttuihin kun niitä ollaan perjantaina saatu juhlisettua ja saan kaikki lahjat :)

Saatiin eläinlääkäri vasta seuraavan viikon keskiviikoksi, vaikka ajattelin saada sen tälle viikolle. Hain klipperin lainaan tiistaina ja ajattelin klipata Saran raspauksen päätteeksi. Mutta koska saatiinki eläinlääkäri vasta myöhemmälle, niin kokeiltiin silti keskiviikkona mitä heppa meinaa klipperistä. Aluksi se oli Sarpan mielestä ihan kamala ja sillä ei saanu koskea, mutku hetken siinä sen kans siihen tutustui niin heppa olikin yhtäkkiä klipattu ja heppa seiso paikoillaan koko ajan! Oon niiiiiin ylpeä <3 Tulos ei oo mikää paras mahdollinen, koska klippasin ekaa kertaa jne :D mutta ainaki on klipattu ja ens kerralla parempi? Iskä on aiva innoissaan nyt klipatusta Sarasta :D

Tostaina mulla oli se Emilia Kerimaan valmennus, mitä oonkin ootellut tosi kauan. Satu tuli mua auttelemaan ja kuvaamaan, niin sain teille materiaalia, vaikka aluksi näytti siltä etten saa. Sara oli tuttuun tapaansa aluksi laiska, mutta loppua kohden meni todella hyvin. Valmennus meni hyvin, mutta mielestäni ei menty läheskään sitä korkeutta mihin olin "ilmottautunut". Lisäksi en koe, että olisin saanut mitää kauhean tärkeitä vinkkejä, koska tiedän kyllä, että Saralle pitää antaa pohjetta jne. and thats it. Ainoa asia mistä se oikeastaan muistutteli, oli vain hevosen liikkuvuus ja ohjien kireisyys. Ei siis kauhean antoisa valmennus ollut, mutta ainakin pääsin ekaa kertaa menemään kunnon jumppasarjaa. Oon oikeastaan aika pettynyt valmennukseen ja valmennus loppui kun päästiin vasta vauhtiin, mutta tyytyväinen hevoseen silti olen. Pari kieltoa tuli jumppasarjalle ja kerran okserille, mutta muuten mentiinkn hyvin yli. Tuntui, että hevonenkin jaksoi paremmin kun se oli klipattu, joten saattaa olla meille se oikea ratkaisu. Tehtiin tosi paljo kaikkia puomijuttuja ja alkulämmittelyt oli juuri puomeja, ympyröitä ja kavaletteja (en osaa kirjottaa sanaa xd). Sara oli kuitenkin jokseenkin ihan säpäkänkin oloinen ja kun lujaa piti mennä moottorikin toimi ihan hyvin. Nyt on vaan edessä päätös, minkä luokan hyppään 1.11 kisoissa, varmaan meen ihan tutun ja turvallisen 50-60cm, koska ei nyt mentykään korkeampia. 70cm olis kiva mennä, muttakun seuraava luokka olisikin 70-80cm, niin ehkä se pienempi on parempi. Noh, sen näkee sitten :)

Sara ennen valmennusta :) Ilme on vähäniinku mäkö muka meen hyppään :D

Klippaaminen

Saran viimme talven hikoiluihin kyllästyneenä oon harkinnut jo kauan sen klippaamista. Sara tuli meille lopputalvesta 2012 ja sen karva oli lyhyt, loimituksien ansioista. En ajatellut klippaamista ja ei hevonenkaan pahemmin hikoillut. Viimme talvi oli taas vastakohtana täyttä tuskaa. Ei tarvinnut kuin ravailla ja hevonen oli jo hiessä. Tallilla piti odotella, että hevonen kuivuisi ja saisi laittaa sen pihalle. Silloin kyllästyneenä kuivattamiseen aloin miettiä klippaamista, mutta ajatus kaikkosi kuitenkin pois. Vaikka olin kyllästynyt kuivattamiseen, toisaalta mielestäni toimin järkevästi, koska ei Sara asustanut kuitenkaan maneesitallilla. Jos maneesia ei ole, joutuu useastikkin jättämään ratsastuskerran kentän huonon kunnon takia pois. Eikä meillä ollut mahdollisuutta trailerin kanssa kulkea maneesilla, pelkästään jo kyydinkin takia. Nyt kuitenkin kun Sara on muuttanut maneesitallille ovat lähtökohdat täysin erilaiset. Etsin erilaisilta sivustoilta, sekä muiden kirjoittamista teksteistä tietoja.

Ennen klippaamista pitäisi harkita näitä asioita:

Onko hevosesi paljon tallissa?

Onko hevosesi ulkona koko päivän?

Kuinka paljon ja mihin hevosta käytetään?

Millainen loimi sinulla on tai millaisen olet valmis hankkimaan?

Kuinka paljon hevosesi hikoilee?

Kuinka herkkä hevosesi on kylmälle?

Onko hevosesi klipattu aikaisemmin? (ensimmäisellä kerralla pitäisi aloittaa totuttamalla se siihen luottamusta rakentaen)

Kuulemieni perusteella Saran nykyisellä tallilla hevoset otetaan sisälle suhteellisen ajoissa. Sara pääsisi siis pihalle, mutta ei olisi siellä kokopäivää, eikä oikeanlaisella loimituksella tulisi kylmä. Talvella kävisimme mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman monissa valmennuksissa ja muutenkin treenaisimme ahkerasti. Saralla on jo kunnollinen kaulakappaleellinen ulkotoppis ja sisätoppis, joten loimet löytyisi. Teitysti tarpeen mukaan ostetaan uusiakin. Viimme talvena hikoilua oli runsaasti ja nyt kun olisi valmennuksiakin ymm, en halua tietää kuinka paljon Sara hikoilisi. Sara on selän kanssa herkkä kylmälle, mutta siihen voi jättää satulaklippauksen ja uskon, ettei selkä pääse kylmettymään oikeanlaisella loimituksella. Tietääkseni Saraa ei ole aijemin klipattu, mutta se voidaan myös klippaamisen ajaksi rauhoittaa, jos se siitä on kiinni. Kuitenkin pyrin ilman rauhoitusta saada sen klipattua ja aluksi totuttelenkin sen kanssa vain klipperiin.

Miksi päädyin klippaamiseen?

Sara on suhteellisen laiska hevonen, joten talvella se on vielä laiskempi. Talviselle laiskuudelle en ole keksinyt mitään muuta syytä paitsi, että Sara ei jaksa kaiken karvapeitteen kanssa treenata, eikä varsinkaan hypätä. Uskon, että sillä on treenien aikana inhottava olo suuren karvapeitteen kanssa, mikä on märkä, se painaa jne. Kyllä se itsekkin huomaa, kun on hionnut juoksulenkillä paidan märäksi, eikä huvittaisi jatkaa, koska on niin ällöttävä olo. 

Saran mukavuuden lisäksi, klippaaminen auttaa paljon minua ajan kanssa. Onhan loimittamisessa suuri vaiva ja muutenkin pitää osata loimittaa oikealla tavalla, mutta uskon sen olevan kaiken arvoista. Enää ei tarvitsisi kallisarvoista kokeisiin lukemisaikaa kuluttaa tallilla istuskeluun, kun hevonen kuivaa. Eikä minulla ole mahdollisuutta mennä kotia siksi aikaa, kun hevonen kuivattelee tallissa ja kun se on kuivannut, menisin takaisin tallille ja veisin sen ulos. 

En kiistä, ettenkö haluaisi Saraa klipata sen takia, että se olisi siistin näköinen. Ulkonäkö on kuitenkin pienin niistä klippaustekijöistä, mutta kukapa ei tykkäisi siistin näköisestä hevosesta? Monen hevosen väri on erilainen, kun hevonen on klipattu. En mitenkään ihannoi klipattuja hevosia, koska ovathan ne toisaalta vähän hassunkin näköisiä. Klippaus tekee hepasta siistin näköisen, mutta ei mitenkään kauniin.

Klippaaminen

En usko klippaamisen olevan mitään rakettitiedettä, mutta olen kuitenkin päättänyt jättää klippaamisen jollekkin muulle. Varmasti kokeilen joskus itsekin, mutta ennen oman klipperin hankitaa ja klippaamisen opettelua, annan jonkun muun suosiolla tehdä sen. Ennen Saran klippaamista aijon totutella sitä klipperin ääneen, ensin kaukaa ja pikkuhiljaa aivan lähelle. Ongelmana on vain se, että en tiedä mistä saisin klipperin tälläiseen totutustarkoitukseen. Jos Sara ei suostu klippaamiseen tai pidä ollenkaan klipperistä, niin sitten aijon kyllä rauhoittaa sen. Luultavasti pyydämme eläinlääkärin raspaamaan Saran niihin aikoihin, kun olisi aika klipata hevonen. 

Hevonen klipataan yleensä syksyllä ensimmäisen kerran, kun se alkaa kasvattaa talvikarvaa. Klippaamista jatketaan talven yli, tarpeen vaatiessa. Itse kuitenkin olen ajatellut, että Sara klipattaisiin vain sen kerran tai ehkä muutaman kerran maksimissaan.

Klippausmalli

Minulla on jo tietty malli päässä, millälailla ajoin Saran klipata. En aijo klipata Saraa kokonaan, mutta jotain Hunter-klippauksen tyylistä olen ajatellut. Hunter-klippauksessa kaikkialta muualta ajetaan karvat kokonaan, lukuunottamatta jalat ja satulan alusta. Saran kohdalla poikkeaisin Hunter-klippauksesta, että jätän jalkojen ja satulan alusta lisäksi pään, sekä mahan alustan klippaamatta. Vielä en ole varma mahan alustan ja satulan alustan jättämistä klippaamattomaksi, mutta ne voisivat olla viisaat jättää. Satulan kohdan voisi jättää, ettei Saran selkä vahingossakaan kylmettyisi ja mahan alustan myös, koska ei sieltä saa kauhean hyvin kuitenkaan peitettyä. 

Kuvan osoite

Lähteet:

Horze, Erilaisia tapoja klipata hevonen

Hööks, Vihjeitä klippaamiseen

Hevostietokeskus, Hevosen klippaaminen

Tässä vähän asioita mitä itse olen miettinyt ja mihin asioihin olen päätynyt. Palailen asiaan varmaankin, kun saan neidin klipattua :) Joni oli meillä viikolla ja tultiin perjantaina Jonin mummulle ja paapalle viikonlopuksi. Ensiviikolla olisi tarkoitus mennä ehkä Powerparkkiin tai Kalajoelle mahdollisuuksien mukaan, mutta niistä ei vielä tiedä.  

Mielestäni se on jokaisen oma asia klippaako oman hevosensa vai ei, mutta silti klippaaminen tuntuu olevan vielä hevosmaailman yksi suurimmista "kuumista perunoista". Voin klippaukseen liittyen tehdä vielä lyhyehkön postauksen siitä, miten aijon Saraa loimittaa klippauksen jälkeen :)