Estekilpailut 12.8

Olimme Kurikassa 1-tason estekilpailuissa. Kisat jännitti paljon enemmän, mitä yleensä, koska tälläkertaa äiti ei ollut mukana. Pääsin Assun äidin kyydillä ja olimme kaveriporukan kesken matkassa. Emilia oli kuitenkin se, joka oli meitä Sarpan kanssa auttamassa :) Kisoihin lähteminen sisälti äärettömän paljon kaikkea häslinkiä, pitkästä aikaa S päätti ettei haluaisi lähteä ja olimme jo valmiiksi aikataulusta jäljessä. Pääsimme kuitenkin paikan päälle ja olimme hyvissä ajoin, kilpailutkin olivat onneksemme myöhässä.

Valmentajani Heidi oli meitä auttamassa ja neuvomassa. En kerinnyt vilkaista ratapiirrustuksiakaan, vaan Heidi opetti meille radan. Kun korkeuksia nostettiin kävimme Heidin ja Assun kanssa kävelemässä rataa. Rata oli mukava ja helppo muistaa. Ennen vuoroani näytin Saralle esteet missä oli lankut, mutta en huomannut näyttää 6 estettä, mikä sitten kostautui kieltona. Heidi kuitenkin mainitsi, että harmaa on vaikea väri hevoselle hahmottaa, mikä toi sitten myös oman osuuntensa kieltoon. Kielto ei kuitenkaan harmittanut kauheasti, koska vielä oli mahdollisuus 75cm saada puhtaasti. Emme päässeet seuraavaan vaiheeseen, mutta kokonaisuudessaan S meni hyvin.

75cm meni hyvin, kunnes pääsimme 4 esteelle. Tälläkertaa näytin 6 estettä ennen vuoroamme, joka sitten saattoi kostautua taas 4 esteen kieltoon. S meinasi ettei siitä voi mennä, olihan sitä nostettu. Kuitenkin S meni hyvin loppuradan, mutta tälläkertaa kielto jäi harmittamaan paljon, koska olimme menneet siitä jo aiemmin. Lopuksi vain tein kevyen loppuverryttelyn ja kävelin suurimmaksi osaksi. Ihan tyytyväinen olo jäi päivästä, koska saimme taas muutaman ihan onnistuneen radan alle. Tämän kauden tavoitteena onkin ollut vain kokeilla kilpailemista, että onko se meidän juttu ja haluanko tehdä sitä. S kuitenkin on koko ajan parempi, niin kouluratsastuksessa, kuin esteilläkin. Kokemusta vain lisää :)

Saraa saan kiittää kuvista ja Millaa videoista!

 Joissakin kuvissa on aivan järkyttäviä ilmeita, mutta älkää antako sen häiritä!

They don't know how special you are

Pääsimme Saran kanssa osittain kokeilemaan jotain uutta viime maanantaina. Nimittäin lähdimme trailerilla tallin ulkopuolelle valmennukseen. Jotkut saattavat kummaksua, ettenkö oikeasti ole koskaan ollut kotitallin ulkopuolella Saran kanssa valmennuksissa. Kuitenkin asia on loppujen lopuksi ihan looginen, miten olisin koskaan edes päässyt, jos hevosta ei olisi traileriin ennemmin edes saanut. Lähdimme kolmeksi kaverini luo estevalmennukseen, missä odotti tuttu ja turvallinen opettajani Heidi. 

Lämmittelimme kaikissa askellajeissa reippaalla hyvällä temmolla tehden ympyröitä. S ei kummemmin uudella kentällä mitään kytännyt, vähä vain ihmetteli ja saattoi esittää mielenkiintoa joitakin paikkoja kohtaan. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja S oli rennon oloinen ratsastaa. S vaikutti jopa olevan innoissaankin jonkin verran heti alusta asti. Aloitimme kunnon työskentelyn heti laukasta tehden voltteja kahdelle eri ympyrälle. Ulommaisella ympyrällä piti kevyessä istunnassa laukata eteen, pitempää laukkaa. Sisimmäisellä ympyrällä piti taas saada liikettä ylös ja istua satulassa tiiviisti tukien. Esteiden korkeus pidettiin kuitenkin niin pienenä (kun puomit nostettiin esteiksi), että saimme keskittyä erityisesti tempoon.

Kun olimme tullut ympyröitä, lisättiin tehtäväksi vielä ns. kahdeksikko/linjoja. MTehtävät onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin, mutta unohdin aina pyytää kunnollista vaihtoa esteellä, niin S menetti tahdin ja sötkötti välillä menemään. Onneksi se ei kuitenkaan haitannut menoa ja sai vaihdettua aina loppujen lopuksi puhtaalle laukalle. Meillähän oli joskus ongelmana vaihdot, kun en saanut puhtaita vaihtoja syntymään ollenkaan. Kokonaisuudessaan jäi valmennuksesta oikeinkin hyvä mieli ja äitin sanoin ei voi kun todeta, että Heidi vain oikeasti osaa hommansa!

Kuvan piirroksen reitit eivät vastaa kirjaimellisesti oikeita reittejä, mutta ovat suuntaa-antavia ja piirros voi auttaa helpottamaan postauksen sisällön ymmärtämistä :)

Oli todella kuuma päivä yhtäkkiä, enkä ainakaan itse ollut osannut edes varautua siihen. Onneksi teimme kuitenkin tehtäviä vuoroitellen, niin ei tarvinnut kokoajan olla menossa, vaan sai hengähtää hevosen kanssa hetken ja juoda sen minkä kerkesi. S pääsi suihkuun valmennuksen jälkeen ja matka kotiin alkoi. Nellille kiitokset kuvista :) Hyvillä mielin sain lähteä Kurikan kisoihin, jossa hyppäsimme 65cm ja 75cm.

Hevoselle kiitoksia hyvästä työstä :)

Suunnitelmiamme

Viime torstaina lainasimme kaverini traileria ja kokeilimme lastata Saran siihen. Traileri oli erilainen, siinä saa avattua lastaussillan sivuillekin "seinät", joten Saran pystyy lastaamaan sinne ihan missä vain ja se oli rennon oloinen siellä. Vähän se ihmetteli kun sinne ei kävellä suoraan, vaan ns. vinoon. Syy siihen miksi edes kokeilimme lastata Saraa kyseiseen traileriin, johtuu taas toisesta kaveristani. Assu pyysi meitä Saran kanssa mukaansa Kurikkaa 1-tason estekisoihin 12.8. Nyt kun Sara meni hyvin kyseiseen traileriin, voimme toteuttaa sen ja olemmekin nyt lähdössä Kurikaan porukalla.

14.8 olin alunperin ajatellut uhkarohkeana mennä Tuuriin hyppämään. Kuitenkin äidin kanssa tultiin siihen tulokseen, että sinne olisi turha mennä. Kilpailut olisivat meille tällähetkellä liian kovatasoiset, koska emme ole päässeet 2-tason estekilpailuihin kyytiongelmien takia. Kaikenlisäksi 14.8 on Karijoella 1-tason koulukilpailut, jonne olen ilmottautunut ja menemme starttaamaan Helpon C:n ohjelman. Uskon tehneeni oikean päätöksen, pääsemme kyllä joskus menemään vielä Tuurin kaltaisiin kilpailuihin, jos on kova halu päästä :) Tällähetkellä se ei kuitenkaan ole ajankohtaista. 

Kuvista huomaatte kuinka suloinen käkkäräpää S oli jonkin aikaa, kun olin saanut sykeröt purettua. 

It's hard to beat someone who never gives up

Lupasin arvioida itse menoamme koulukilpailuissa ja samalla kerron tuomareiden arvioita. Päätuomarina toimi Osmo Metsälä ja toisena tuomarina Sirpa Ruojärvi. Metsälän numerot kaikista kohdista vaihtelevat 5,5-6,5 lukuunottamatta keskiravin kohdalla tullutta laukkarikkoa josta sain 4,0. Kokonaisuudessaan Metsälän paperissa lukee, että hevonen jännittynyt, kättä vasten ja käynti lyhyttä. Nämä asiat tiedostinkin itse ja ärsyttikin kun S jännittyi niin lujaa, että se aivan puri kuolaimeen, etten saisi taivutuksia läpi ja oli kova suustaan. Olin jopa järkyttynyt, koska S ei ole koskaan ollut niin kova suustaan ratsastaa, se on aina ollut niin kevyt. Metsälä antoi 142,5p / 59,375%.

Ruojärven numerot kaikista kohdista olivat 5,5-6,0 väliltä, lukuunottamatta myös sitä yhtä rikkoa, mistä sain 4,0. Kommenteissa liikkeiden kohdalla lukee jäänittyneisyydestä, sekä vastustelusta. Loppukommenttina S saisi olla rennompi, pitäisi ratsastaa tasaisemmalle tuntumalle parempaan peräänantoon, sekä kehui Saran ulkonäköä. Ruojärven loppukommenttia en ymmärtänyt, tasaisemmalle tuntumalle peräänantoon? Johtuko jännittyineisyys epätasaisesta tuntumasta, vai mitä tällä kommentilla haetaan? En yhtään ymmärrä mitä Ruojärvi sillä tarkoitti. Ruojärvi antoi paperin mukaan 50,333%, mutta pisteitä en osaa lapusta tulkita, koska siinä on kaksi vaihtoehtoa jotka ovat molemmat väärin :D Kuitenkin lopullinen prosenttitulos oli 57,292%, mikäli jälleen osaan tulkita oikein paperia.

 

En koe tuomareiden arvosteluja epäreiluina, vaan olen hyvinkin niiden kanssa samalla linjalla. S oli jännittynyt, mutta niin se oli jo aamulla varustaessa ja edellisenä iltana. Ehkä suuri stressinmäärä muutti Saran niin jännittyneeksi... Saran pitää ehkä tottua näihin tilanteisiin tai sitten en osaa vain ratsastaa sitä rennoksi? En ole varma, enkä tiedä, toivottavasti vain joskus saan sen rennoksi. Perjantaina ainakin on luvassa uusi yritys, jos S silloin vaikka olisi rento tai edes rennompi :)

Kaikkien luokkien tulokset löytyvät Kipasta ja Equipesta, mutta itse en löytänyt mistä sieltä.

Koulukilpailut 1.8

Lauantaina startasimme Saran kanssa ensimmäiset 2-tason (aluetason) koulukilpailumme, sekä ensimmäisen Helpon B:n ohjelman. Paljon oli uusia asioita kokeiltavana, sekä opittavana mm. hevosen letittäminen ompelemalla, pitkällä kouluradan ohjelman opettelu (en ole koskaan mennyt pitkällä kouluradalla), sain pukea ensimmäistä kertaa kaikki kilpailuvaatteet jne.

Aamulla kun saavuimme kilpailupaikalle S oli odottamassa karsinassa. Jätin sen yöksi sisälle, koska olin pessyt sen ja etteivät sykeröt lähtisi niin helposti purkautumaan. S oli todella levoton ja hätäinen, niinkuin se oli edellisenä iltanakin ollut. Saimme sen onneksi kuitenkin varustettua, vaikka aika katastrofaaliselta se vaikuttikin. Suuntasimme maneesiin verryttelemään, eikä S olisi millään malttanut kävellä... Verryttely meni todella hyvin, vaikka ensimmäisenä reaktiona S pompahti pikkuisesti pystyyn ja ilmoitti, ettei työskentele tänään. Alkurähinän jälkeen S meni todella hienosti, oli kuulolla ja reipas. Maanesin auki olevat ovetkaan eivät haitanneet, eikä säikkyä tarvinnut muuttuvaa hevosmassaa tai vaeltelevia ihmisiä.

Kun vihdoinkin koitti meidän vuoromme, S jännittyi, enkä muistanut vaatia siltä taaskaan tarpeeksi suorituksen aikana. Tälläkertaa muistin kuitenkin vaatia siltä enemmän mitä yleensä, mutta aina jää parantamisen varaa. Saimme 58% ja ylsimme sillä 22 sijalle. Luokkamme taso oli todella kova ja pärjäsimme siihen nähden hyvin. Hyväksytty tulos oli kuitenkin jälleen tavoite :) Videota ei kukaan suorituksestamme ottanut, mutta kuvia on senkin edestä. Analysoin paremmin kisoja vielä seuraavassa postauksessa.

Petiin vievä hammas ja kysymyksiä!

Ensimmäisenä haluan pyytää anteeksi sitä, etten julkaissut eilen postausta niinkuin olisi pitänyt. Voin kuitenkin sanoa, että asialle on selitys. Koneeni on taas täynnä, enkä ole saanut kuin neljä kuvaa koneelle kilpailuista, vaikka haluaisin ne kaikki. Pitäisi siis jälleen tyhjätä koneelta kuvat ja videot ulkoiselle. 

Nyt kerron kuitenkin miksi en ole saanut lähiaikoina mitään valmiiksi. Maanantaina aamulla menin hammashoitolaan särkyvastaanotolle, että voisin a) syödä b) nukkua yöllä. Muutama paikka paikkailtiin ja homma oli mukavaa tiistaihin asti. Keskiviikkona kutsui taas hammaslääkäri. Hampaani kuvattiin ja kokeiltiin kaikilla mahdollisilla tapoja, että saataisiin syypää tähän kipuun. Selvisi, että vasemman toiseksi viimeisen takahampaan päälle painaa viisaudenhammas, joka on keksinyt ilmestyä maailmaan. Toisena vaihtoehtona on hampaan kaipaama juurihoito, mutta koska ei tiedä johtuuko se vain toisen hampaan "puskemisesta", niin sain vain roppakaupallisen lääkkeitä. Saan oloni siedettäväksi antibiooteilla, särkylääkkeillä, maitohappobakteereilla, mutta homma on silti ihan kamalaa, koska en pysty syömään. Nyt oloni on hiukan parempi, eikä särkylääkkeitä tarvitse vetää enää määräänsä enempää päivässä, mutta se syöminen... Huomenna pitäisi lähteä Ouluun, mutta en vieläkään tiedä pystynkö varmasti siihen. 

Koska en millään välttämättä kerkeä enää ennen viikonloppua tekemään mitään blogijuttuja, niin ajattelin pystyttää pitkästä aikaa kysymyspostauksen. Vastaa siihen todennäköisesti videolla :) Saa pitkästä aikaa tehdä teille videon myös. Elikkäs, nyt saatte kysyä mieltänne askarruttaneet kysymykset! Kysymyksiä saa laittaa tähän alas, kommentoimalla:

Viime hetken hiomista

Päätin julkaista nämä postaukset aikajärjestyksessä, vaikka kuumottaa kauheasti jo teille näyttää varsinainen kilpailupostaus. Hännisen Anun kouluvalmennukset olivat ajoitettu juuri ennen kilpailuja, niin halukkaat pääsisivät Anun kanssa hiomaan kouluohjelmiaan ja käymään mahdollisia ongelmakohtia läpi. 

Verkkailin Saran itsenäisesti ennen valmennusta ja olinkin yllättänyt kuinka se toimi heti ja työskenteli oikein mielellään. Anun kanssa menimme rataa läpi, aluksi tosin pienissä osissa. Anu keskittyi myös Saran liikkeen (en muista nyt sitä sanaa) sellaiseen tietynlaiseen rentouteen. Sara liikkuikin rennommin, mitä se on ennemmin liikkunutkaan. S oli miellyttävä ratsastaa, laukat eivät vain sujuneet niin hyvin, kun menimme rataa läpi. Laukka sujui yms. mutta en saanut laukassa Saran muotoa säilytettyä ja se lässähti. 

Perjantaina kävimme Joonan kanssa maastoilemassa ja S sai vähän hermolomaa kouluratsastuksesta ja nauttikin siitä täysin. Kuvissa on jalassa äidin ratsastuskengät, kun saappaani jäivät autoon ja auto oli melkein koko viikon mökillä :D Evelle kiitos kuvista!