At least I think I do

26.6 seuramme järjesti 1-tason estekilpailut kotitallillamme. Lähdin kilpailuihin mukaan harjoituksen kannalta, menisimme pienen radan (60cm) ja mahdollisten erikoisesteiden ylitys olisi kannustuksen avulla helppoa, olihan esteet pieniä. Oli outoa kun en edes muistanut kisojen oikeastaan oleva, en jännittänyt ja oli rento fiilis. Kyllä paikanpäällä tilanteessa tuli vähän jännittynyt olo, muttei läheskään niin paljon kuin yleensä. 

Verryttely meni suoraan sanottuna perseellen. S kieli kaikille esteille, jopa ristikolle, jonka yli olisi voinut vain kävellä. Verryttelyn okserille piti tehdä tiukka käännös, arvaattekin varmaan ettei hevonen kääntynyt, vaan protestoi pahimman kerran ulkopohjetta. Hevonen sai vain kiitoksia, kun pääsimme vihdoin ylittämään jokaisen esteen. 

Radalla oli erikoisesteitä kolme: muuri ja kaksi muuta estettä joissa oli täytteenä laatikoita tms. Radalla Saran tempo oli yllättävän hyvä, ajattelin ettei se jaksa kotona edes liikkua eteen, mutta tykkäsikin hypätä kisoissa. Monet hypyt tulivat pohjaan, mutta S pelasti tilanteet. Itse ratsastin aika holtittomasti, mutta esim. muurille muistin ratsastaa. Loppujen lopuksi S hyppäsi muurin heti ensimmäisellä yrityksellä, kaksi kieltoa tulivat vain niille toisille erikoisesteille ja kaikenlisäksi kiellot tulivat eri esteille. Sain loppujen lopuksi olla tyytyväinen :) Jäi se vain kuitenkin harmittamaan, että miten olisi käynyt, jos olisin muistanut ratsastaa muillekin esteille kuin vain muurille... Kyllä se tästä pikkuhiljaa!

Tälläkertaa en ajatellut sen kummemmin radasta selittää, eikä videotakaan ole. Päätin antaa äidin seurata kisoja ihan katsojana, eikä kameramiehenä. 

Kuvat on ottanut Krista, kiitos! :)

Your spirit never dies

Tiistaina töissä tuli mieleeni, että voisin pitkästä aikaa pyytää Nelliä mukaan tallille ja hän suostuikin tulemaan :) Kyseessä oli ihan vain perusratsastus enkä tehnyt mitään kummallista. Periaatteeni ratsastuksessa, varsinkin Saran kanssa on se, että lopetan siihen kun hevonen on hyvä ja ns. ansaitsee sen. Itselle jää sen takia usein hyvä fiilis ratsastuksen jälkeen ja jos jatkaa ratsastusta kauan, kun hevonen menee hyvin, saattaa jokin asia mennä pieleen ja kaikki ei menekään enää niin hyvin ja se harmittaa paljon.

Kun normaalisti ratsastan Saran teen väistöjä, jotka auttavat Saraa saamaan takapäätä enemmän alle. Laukanvaihdot saavat Saraa liikkumaan paremmin ja innostumaan, siirtymiset taas tuovat nopeutta reagointiin jne. Lopuksi Sara nosti itsensä laukassa ja meni ihan hyvin, mutta torstaina se kantoi vielä paljon paremmin itseään.

Pahoittelen kuinka näytän kuvissa oksettavan lihavalta... Olen normaalipainoinen, mutta kun yhtälöön lyödään ratsastushousujen vyö, istuminen, sekä pienet urheilurintaliivit, jotka vielä ns. vyötä vastaan "puristavat", niin jälki ei ole nättiä ;) Kiitos ja anteeksi.

Kaikki kuvat on ottanut Nelli, kiitos kuvista! :)

Perjantaina olin 1-tason estekilpailuissa kotitallilla. Hyppäsin vain 60cm korkeuden, koska viimeksi Jalasjärvellä S tuntui väsyneeltä ensimmäisen radan jälkeen kun oli kuuma ja laidunkausi ei todellakaan ole parantanut sen kuntoa. Ajattelin myös, että kuitenkin siellä on taas kaikki erikoisesteet, niin olisi parempi jos ottaisin pienen luokan niin saisin kannustettua Saran hyvin yli. Perjantaina lähdin myös suoraan Teuvalle, joten toisaalta oli myös vähän kiire. Ei siitä sen enempää, saatte todennäköisesti kuulla siitä seuraavassa postauksessa :) Videota en pyytänyt äitiä ottamaan, halusin äitille antaa mahdollisuuden seurata kisoja ilman kameran ruutua. Tuttuja oli siellä kuitenkin kuvaamassa, niin enköhän joltain saa edes muutaman kuvan, niin ei tule kuvaton postaus :)

Happy

Oon nyt niin onnellinen! Saran kanssa on tullut niin suuri kehitys. Vaihdot sujuu jo yllättävän hyvin, mutta saa luvan sujuakkin kun niiden kanssa tehdään töitä joka päivä. Välillä vielä oikeasta laukasta vasempaan laukkaan vaihdossa saattaa takajalat mennä solmuun, mutta sekin häsläys vähenee päivä päivältä ja välillä on päiviä milloin ei häslätä. Tälläviikolla huomasin kuinka ravissa pohkeenväistö tuottaa hankaluuksia kun pyytää väistättämään vasemmalle päin. Oon nyt sen takia treenaillut väistöjä kumpaankin suuntaan käynnissä ja ravissa. Väistöt on sitten ruvennut jo sujumaan pienen alkukankeuden jälkeen. Uskon, että hepallekkin mukavempaa kun joutuu oikeasti miettimään ja tekemään kunnolla kaikenlaista. 

Minkäänlaisilla apuvälineilla/champooneilla en oo ratsastanut hetkeen. S menee jo todella hyvin käynnissä ja ravissa! Eilen kokeilin laukassakin ja alkutappelun jälkeen sain hevosen laukassa kuolaimelle... Mun olisi niin tehnyt mieli itkeä ilosta ja ratsastajan hymy ulottui kyllä korviin asti! Eilisen onnistumisen jälkeen päätin tänään tehdä poikkeuksellisen suunnitelman ratsastuksen suhteen. Yleensä lämmittelen askellajit läpi ennekö pyydän kuolaimelle, peräänantoon tai miksi sitä haluakaan kutsua. Tälläkertaa päätin alkukäyntien jälkeen heti vaatia heppaa kuulolle ja kunnolla töihin. Niin kävi, kuten arvasinkin eli S oli enemmän vastahakoisempi ja ajatteli, että eihän vielä pitäisi töitä tehdä. Alkukankeuden jälkeen se toimi todella hyvin käynnissä ja ravissa. Sitten rupesin yrittämään laukassa ja väsyneenä totesin jo, että ei tästä tuu todellakaan yhtään mitään! En päättänyt kuitenkaan luovuttaa vaan jatkoin yrittämistä ja vaihtelin suuntia. Sitten yhtäkkiä heppa kokosi itsensä ja niin sitten sain sen mitä halusinkin. Sitä fiilistä ei voi sanoin kuvailla, kun sain kaiken aikaan itse, ilman mitään apuvälineitä. Siinä sitten sain vaihdella suuntaa laukanvaihdoilla ja oli paljon kuuliaisempi vaihdoissa, koska olin saanut sen kuolaimelle. Kuvissa laukka ei niin hyvältä näytä, kuin se selässä tuntui, mutta tästä sitä ruvetaan vain parantelemaan ja treenailemaan! :) 

Hyppäämään pitäisi päästä, mutta ei oo millään saanut aikaiseksi. Toivottavasti nyt tässä lähipäivinä, pitäisi kerran viikossa hypätä, niin saisi siitä rutiinia. Mutta tästä on hyvä jatkaa ja päästään viikonloppuna, lauantaina ja sunnuntaina Anu Hännisen kouluvalmennukseen. Saan vihdoinkin jonkun huutelemaan mulle, että nyt se teet tämän ja tämän asian väärin :D Kiva päästä valvovan silmän alle piiiiitkästä aikaa. 

Laukanvaihto aikeissa...

hiiijop!

ja tuli sieltä vaihto :)

Kisat tiedossa!

Oon ilmoittanut mut ja Saran 6.9 JTeamin estekisoihin. Ne pidetään ihan Saran kotitallilla ja kisojen yhteydessä pidetään kirpputorimeininkiä ja on avoimet ovet. Tommin tallin nimi on vaihtunut Kauhajoen Ratsastuskeskukseen, mutta mulle on erityisen vaikeaa käyttää uutta nimeä, koska se on niin kauhean pitkä. Ilmoitin meidät luokkaan 2 ja esteiden korkeus on 60cm. En halunnut mennä suurempaan luokkaan, koska haluan pitää nämä kisat ja sitä ennen olevat treenit sellaisena "saikun jälkeisenä kokeiluna". Tarkoituksena on siis hakea vain kokemusta ja muutenkin kokeilla reagoiko jalka jotenkin, mikä on kuitenkin epätodennäköistä. Aletaan Saran kanssa siis palautua pikkuhiljaa täyspainotteiseen treeniin ja saada treenaaminen monipuoliseksi.

Tänä talvena olisi tarkoituksena käydä todella ahkerasti valmennuksissa, tietysti rennompia päiviä lukuunottamatta. Tarvin ratsastuksen suhteen paljon apua ja muutenkin lisää kokemusta. Talvella olisi myös tavoitteena saada heppa timmiin kuntoon: läski pois ja lihas tilalle. Toki treenaamisen vastapainona pitää tehdä kaikkea muutakin ja tärkeintä on, että on hauskaa yhdessä. Saran lastaaminenkin pitäisi saada kuntoon, niin päästään sitten kisaamaan mahdollisimman ahkerasti mahdollisuuksien mukaan seuraavalla kaudella. Vähintään päästään sitten kotitallin kilpailuihin. Jos saan suoritukset ymm. saatan myös hakkia alueluvat.

Sunnuntaina olisi tarkoituksena tehdä treeni kisoja varten ja sitten seuraavalla viikolla mahdollisuuksien mukaan :) Voi olla, että saatan perjantainakin hypätä, mutta epäilen, koska en haluaisi itsekseni hypätä ilman valvovaa silmää. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu niin on hyvä olla varovainen. Esteiden lisäksi pitää mennä paljon kavalettejä ja puomia ylipäätänsä, niin saisi takapäähän vähän voimaa. Jos sunnuntaina pääsen hyppäämään ja äitin mukaan, voisin saada ehkä jonkinlaista materiaalia tänne blogin puolelle. Kisoista en tiedä, saanko materiaalia, koska äiti ei keksity kuvaamiseen yhtään :D se jännittää liian paljon mun puolesta. Jos joku on halukas kuvaamaan tulemaan sinne kisoihin niin olisin enemmänkin kuin kiitollinen!

Tos muutama tosi vanha hyppykuva, ettei kuvattomaksi mene :) kuvistakin huomaa kuinka paljon parannettavaa on, vaikka oonkin vähän noista kuvista kehittynyt. Hyppään Saralla vain niin suhteellisen vähä, mutta jos siihen tulisi nyt muutos.

You get all my love and all my kisses when we huggin'

Pari juttua vielä uupuu, niin kasailen sitten postauksen lähiaikaisista ostoksistani. Videopostauksen sain vihdoinkin tehtyä ja sainkin ladattua sen yön aikana tänne, iha jees siitä tuli, mutta mua häirittee ne musiikit... ehkä onnistun joku kerta?

Sara on ollut ihan hirveä, kun se jotenkin rakastui Vipuun tallilla torstaina... Saran oli pakko vilkuilla laitumelle, jos ei saanut niin sitä seurasi protestointia. Seistä ei voinut, eikä muutenkaan pysähtyä ja rauhassakaan ei voinut kävellä. Jos ei nähnyt Vipua, piti tantteerata ja hirnua. Kuitenkin nyt kun sunnuntaina menin tallille äitin kanssa, sain oman tutun Sarani takaisin. Toisin sanoen Sara on nyt taas normaali ja parin päivän romanssi ei vissiinkään toiminut - Vipu sai pakit. 

Oon ratsastanut nyt usein champooneilla, että olisi itselle helpompaa varsinkin laukassa. Käytän niitä yleisesti sen takia, ettei selkä kipeydy ja se kulkee käyttäen jokaista lihastaan. Ja itselläni on vielä huono kunto, kuten myös hevosellakin, niin saatais kummatkin nostettua kuntoa :D Tuntuu myös etten osaa enää pitkän tauon takia ratsastaa, niin kunhan valmennuksiin pääsee, niin eiköhän champonitki jää pois. 

Sara oli tosi hyvä ratsastaa ja keskittyi pitkästä aikaa oikein kunnolla töihin. Sara oli jo alkukäynneissä kauhean reippaan ja pirteän oloinen. Yritin keskittyä istuntaani, mutta laukassa se on jotenkin haastavaa, varsinkin kun Sara ei aina omaa moottoriaan käytä mielellään. Nyt Sara laukkasi hyvin, mutta välillä se laukka vaan lässähtää ja Sara pudottaa raviin, sekä tuntuu, että se menee takajaloissaan aina sekaisin. Eiköhän se siitä, kunhan saisi vain sinne taakse lihaksia ja muutenkin lihaksia joka puolelle. Aloitan Saran kanssa yleisesti työskentelyn ravissa ja käynnissä taivuttelemalla, kuten nytkin tein. Sara herää kivasti taivutteluissa ja hoksaa hakeutua alas. Laukkasin kumpaankin suuntaan ensin uralla hakemalla isoa ja reipasta laukkaa, sekä lopuksi työskentelin laukan kanssa ympyröillä. Lopuksi vielä verryttelin ravissa ja yritin venytellä Saraa selästä käsin.

Ratsastuksen jälkeen Sara saa kylmät jalkaan, rehut ja se suihkutellaan letkulla riippuen kuinka paljon se on hionnut. Saralle maistuu jo tosi hyvin ruoka ja se malttaa jos syödäkkin sen. Tällähetkellä se saa elektrolyyttejä, chiaa ja mysliä. Pidän rehujen määrän kuitenkin aika pienenä, ettei se lihoa, mutta kuitenkin saa kaikki tarvittavat ravintoaineet.  

Saatte nyt vain kaksi kuvaa, koska koneeni ei voi muka ladata joitakin kuvia, koska se ei tunnista niiden tiedostomuotoa niin saas nyt nähdä koska saan toimimaan :D