Ratsastustunti & uusi jakso!

Mulla alko nyt uusi jakso ja edellinen koeviikko meni ihan hyvin. Mulla on nyt tosi rento lukujärjestys, mutta seuraavat onkin ihan hirveitä. Nyt aijon panostaa toden teolla läksyihin ja lukea lukuläksyt huolellisesti. Suomennan kaikki ruottin jutut vihdoon kunnolla ja kyllä on jo tuottanutkin tulosta. Tässä jaksossa vaan on ruotsia, biologiaa, psykologiaa, sekä tiistaina iltapäivällä joka toinen viikko katsotaan elokuvia. Toisaalta tää jakso on ärsyttävä ja sellanen missä ei oo mitää logiikkaa hypärien takia, mutta ainakin on aikaa panostaa kaikkeen.

Maanantaina olin ratsatustunnilla oikeastaan vahingossa. Ennen viimmeisen tunnin alkua olin alkukäyntejä kävelemässä, kunnes ratsastuksen opettaja Heidi kysyi haluanko tulla tunnille. Suostuin ja niin me oltiinkin yhtäkkiä Saran kanssa tunnilla. S näki kummituksia toisessa päädyssä, missä se oikeastaan näkee niitä aina. Siitä ei kuitenkaan ongelmaa koitunut, ihan hyvin se sinne alko hissukseen mennä. Oli vaan inhottava ratsastaa, kun heppa oli kauhen jännitynyt ja ei taipunut kyseisen päädyn voltissa. Tehtiin voltteja kumpaankin päätyyn ja pitkillä suorilla ei saanut mennä uralle, vaan kattojen lamppurivin mukaisesti yrittää mennä suoraan. Volteilla piti ensin saada hevonen taipumaan pohkeen ympärille ja kun sitä oltiin tehty, sai taivuttaa myös kaulaa. S oli hirvittävän kiukkuinen, eikä pohkeella ollut aluksi mitään virkaa. Pukittelua ja erilaista vänkäämistä, sekä linstaamisen yrittämistäkin oli kiitettävästi havaittavissa. Kerrankin kuin löin raipalla oikein kunnolla, S pukitti ja jos annoin uudestaan niin jatkoi vain tinttailua. Heidi sanoikin ohjeeksi, että jos hevonen pukittaa raippaan minkä pitäsi vain tehostaa pohjetta, niin uudestaan vain. Raipalle pukittaminen on tyhmintä mitä hevonen voi tehdä, onneksi S ei sitä niin kauheasti kuitenkaan harrasta. Lopuksi S alkoi jo vähän sisäpohkeelle myöntyä ja ihan hyviä pätkiä tuli. Tultiin kyseistä tehtävää kaikissa askellajeissa ja sen jälkeen pidettiin hengähdystauko.

Lopuksi työskenneltiin vielä toisessa päädyssä ympyrällä ja aina kun Heidi antoi luvan mentiin halkaisija, K-R. Aluksi pyysin halkaisijalla S liikaa eteenpäin, enkä vain ns. päästänyt sitä liikkumaan vaan itse tein sen liikkeen. Viimeisellä kerralla S kuitenkin itse teki sen, kun itse sain vain kevennellä mukana. Tahtirikkomuksia ei tullut ja kyseistä harjoitusta tehtiin sen takia, että esim. S on kiinni välillä lavoistaan, niin se avaa niitä. Ajoin kyllä jatkossakin kyseistä harjoitusta tehdä! Ulkomailta kun palaudun kotia, rupean varmaankin kerran viikossa käymään tunnilla, mutta en ole vielä 100% päättänyt :)

Look what I've found, It's 'bout to go down

Mä aattelin tulla tekemään vähä tälläsen pikasemman kuulumispostauksen, mitä kuvittaa mun viimmeaikaiset ostokset :) Mulla on itellä ollut nyt omaa rahaa, niin aiva hirvittää kuinka tekis mieli kokoajan ostaa jotakin. Pitäis malttaa ja säästää, niin sais ostettua vaikka laadukkaat ratsastushousut. Oon kauan haaveillut perus nahkavyöstä, missä olis blingiä. Kauhajokilainen myi Etelä-Pohjanmaan hevostarvikekirppiksellä mustaa blingivyötä, niin mun oli aivan pakko käyttää tilaisuus hyväksi. Oon vain kokeillut sitä vyötä, muuten en oo käyttänyt/käytä, koska käytän sit kesällä kisoissa ja muutenkin vain tallilla kun ei oo toppatakkia tai muuta takkia sitä peittämässä.

Tänään oltiin äitin kanssa taas vaihteeksi Seinäjoella, silmälääkärin takia. Silmälääkärissä perus tutkimuksia tehtiin, kaikki oli hyvin ja saan jatkaa taas ainakin vuoden verran piilolinssien käyttöä. Koko jutussa ärsytti vain se, että nainen joka mun silmiä tutki, oli niin kiukkuinen ja sellanen elämäänsä kyllästyneen oloinen... Noh, ainakin kaikki oli hyvin. Lääkärin jälkeen me mentiin äitin kanssa käymään parissa vaateliikkeessä ja haettiin hesburgerista ruokaa. Vihdoinkin löysin muutaman jutun, mitä oon oikeesti ettinyt kauan! Oon varmaan ainakin 2 vuotta ettinyt kirkkaan punaisia, oikeesti punaisia rintsikoita. Tälläkertaa satuin sellaiset vahingossa löytämään, niin nyt ei tarvi niitäkään enää etsiä :D Ärsyttää vaan koska kaikki rintsikat on nykyään push uppeja... Ymmärrän jos joku haluaa niitä käyttää, jos tuntee tissiensä olevan pienet tai ei oo niihin tyytyväinen. Mutta entäs minä? Mä en haluaisi käyttää sellasia ja ihan riittävät tissit löytyy omasta takaa. Toinen asia mitä oon ettinyt kans, mutta en niin kauhean tarmokkaasti on stay upit/over knee socks, eli sukat mitkä menee yli polven ja näyttää kivalta mekoissa/hameissa. Mulla on nyt teille niistä huono kuva, jos nyt vain saisin vaikka pikkuveljen kuvaamaan joku päivä jonkinlaista asuyhdistelmää kyseisten sukkien kanssa. Äiti sitten osti vielä pienen lakkapullon mikä otetaan ulkomaille mukaan. Ostettiin myös mulle vanhoihin laukku, mitä äitikin käyttää kun menee Delavalin juhliin, missä pitää olla iltapuvut ja kaikki :D

Meen ulkomaille 20-27.11 ja otan sinne koneen mukaan. En tiedä vielä postailenko sieltä, mutta ainakin postauksia on tulossa sen jälkeen kun sieltä kotiudun. Saatan tehdä jostakin päivästä mydayn ja kaikenlaisia juttuja, niin olisiko toiveita millaisia postauksia siellä tekisin? Joni tulee meille todennäköisesti viikonloppuna, niin saatan ehkä sen kanssa kuvailla videon niistä mun ratsastusvaatteista yms. Toivottavasti Joni viikonloppuna jaksaisi edes videoida ratsastusta, niin saisi siitä videota. Seuraavan viikon keskiviikkona meen koulu jälkeen parturiin, missä sitten harjoitellaan sitä vanhojen kampausta. Yritän postailla täs ny vähän kaikenlaisesta, mutta olisi kiva saada ideoita! Olisiko teillä postausideoita? Olin tunnilla maanantaina, niin teen siitäkin postauksen. Meinasin sen tähän laittaa mutta herranjumala kun siitä tulisi pitkä :D

Kulu kivasti puhki jne, mutta ei anneta sen häiritä :)

Ajatuksia & hiukan tavoitteista

Oon ajatellu kertoa teille jo kauan mun asettamista tavotteista Saran kanssa. Tänään oltiin kahvittelemassa isänpäivää mammalla ja paapalla, missä paappa sitten käski lukea Eeva lehden artikkelin europarlamentista, jonka elämän keskeinen osa on hevoset. Oon paljon ajatellut tavoitteiden lisäksi, mitä tallille meneminen ja ylipäätänsä kaikki merkitsee mulle. Mun elämässä on parin vuoden aikana tapahtunut asioita, mitkä on radikaalisti muuttanut mun elämää ja ihan mua itseänikin. En tarkoita, että mun elämä olisi täyttä kärsimystä ja mikään ei oo hyvin, mutta kyseiset muutokset on oikeasti vain vaikuttanut niin paljon, että mun on vaikea sopeutua tähän "uuteen" elämään.

Tallille meneminen on välillä todella tuskallista, ei millään jaksaisi tai huvittaisi. Kuitenkin sinne aina menen, koska olenhan tehnyt päätöksen hankkia oman hevosen ja haluan kantaa siitä vastuuta. Kun pääsee tallille, huomaa kuinka mukavaa ja ihanaa siellä onkaan olla nollaamassa ajatuksia ja keskittyä hevoseensa. Tallilla oleminen on aina ollut mulle se paikka, missä voi rauhouttua ja nollata ajatukset. Talli on ollut mulle se ainainen turvapaikka, missä ei oo mitään pahaa. Kuitenkin nyt mun turvapaikka, ei oo enää turvapaikka. Tottakai ku oon uusin tallilla, niin oon oikea kunnon paskanjauhannan kohde Saran kanssa. Miksi? Kukaan teistä ei ikinä "joudu" ratsastamaan Saralla, niin miksi ajatella kuinka "kamala" se on? Miksi te oikeasti kulutatte aikanne siihen, että podette mun ja Saran menoa? Se ei vaikuta teihin millään lailla!

Oon myös saanut kritiikkiä tainno, en tiedä miksi sitä sanoa, niin siitä, että en osaa ottaa kritiikkiä vastaan ja koen kaiken haukkumisena. Noh, minäpä kerron teille ystävällisesti nyt kaikille, miksi asia on toisaalta näin. Oon pienestä asti ollut todella herkkä ihminen ja ottanut ihan kaiken itteeni, sekä kaiken lisäksi oon koulukiusattu. Osaan oikeasti ottaa niin paljon enemmän kritiikkiä vastaan kuin ennen, koska ennen en voinut ottaa sitä vastaan ollenkaan. Pelkästään ratsastuksen suhteen, oon oppinut ottamaan krittiikkiä vastaan. Valmentajat antaa melkein aina kritiikkiä valmennuksen jälkeen tai aikana. Oon oppinut ottamaan ne parannuksen kohteina, enkä ota niitä itteeni, koska monella muulla on varmasti joskus ollut samoja virheitä tai virheitä ylipäätänsä. Tästä tulee heti mieleen se, että meistä kukaan ei oo syntynyt ratsastajaksi, lääkäriksi tai pankkiiriksi, me opetellaan kaikki itse ja pyritään toteuttamaan yleensä unelmiamme. Miksi sitten ihmiset jauhaa paskaa siitä, että kun joku ei osaa tuota tai joku tekee virheitä. Virheistä oppii ja antakaa ihmisille mahdollisuus opetella sitä mitä ne haluaa tehdä. Antakaa ihmisille oikeasti mahdollisuus!

Saran kanssa mulla oli tavoitteissa nyt mennä niihin seuramestaruuksiin ja koulukilpailuihin, mutta päätin, etten oo menossa niihin. Ehkä seuramestaruuksiin, mutta tällähetkellä en usko, että menen. Seuraavalla kaudella aijon kilpailla tavoitteellisesti, mutta aijon nyt ensin hioa mun ja Saran yhteistyötä. S menee jo tosi hyvin laukassa, verrattuna siihen miten se on joskus ennemmin mennyt. Mulla on sellainen vaihekkin nyt, että oon kauhean innokkaana treenaamassa sen kanssa. Saran satuloiden kanssa on ongelmia, koulusatula saattaa korjaantua vain romaanilla, mutta estesatula menee vaihtoon... Plaah aivaku olisin tällähetkellä kaivannut tällästä ongelmaa. Kisoja ei nyt siis oikeastaan tähtäimessä ole, mutta aktiivisesti valmentautua aijon ja treenata. Voi olla, että rupean kerran viikossa käymään tunneilla, mutta päätän sen asian vasta sitten kun tullaan ulkomailta. Seuraavalla kaudella olisi tosi kiva startata 90cm loppukaudesta, mutta sen nyt sitten näkee miten talvella menee treenit ja muutenkin kuinka kausi alkaa. Koulukilpailujakin olisi tarkoituksena mennä kokeilemaan, kunhan Sara ei vain enää vaadi pitkää lämmittelyä, ennenkö rupeaa vaatimaan kuolaimelle/peräänantoon. Tarkoituksena on ollut saada teille videota tai edes kuvia siitä kun meen Saralla ihan sileällä, alusta loppuun saakka, mutta kuvaajaa en oo saanut ja äidin videointitaidot on nyt vähä mitä on. Tulee kuitenkin sitten, kunhan saan kuvaajan tallille :)

Spooks Snoopy jacket

Mun oli tarkoitus saada synttärilahjaksi Spooksin Snoopy untuvatakki berryn värisenä, mutta sitä väriä ei ookkaan saatavilla, niin ostettiin se navyn värisenä. Olisi niin ollut kiva saada se berryn värisenä, mutta toisaalta navy menee oikeastaan kaikkien värien kanssa ja on siisti, käytännöllinen, sekä simppeli. Tarkoitus olisi pitää tämä hyvänä niin kauan kuin mahdollista ja muutenkaan en usko ostavani uutta toppatakkia pitkään aikaan.

Olin aikaisemmin käynyt kokeilemassa tätä Hööksissä, että jos me oltaisiin tilattu olisi koko tiedossa. Mun kohdalla Spooksin takit on koon vähän liian pieniä. Käytän normaalisti xs-s kokoa, mutta nyt tämä takki on ensimmäinen m koko. S koko oli ihan ok, mutta sinne alle ei olisi mahtunut oikein mitään, niin kannatti ottaa m koko. Käytiin sitten viimme perjantaina hakemassa tämä Hööksistä ja hintaa oli 200e.

Spooksin takit on yleensäkkin aika simppeleitä, pieniä hienoja yksityiskohtia. Takissa on myös hienona kevennyksenä tummaan takkiin valkoisia koristereunoja. Takissa on myös Spooksin logo, sekä hyppääviä hevosia ja kruunuja. Kaikista eniten pidän vetuketjujen kruunuista, mitkä ovat myös värillisiä ja piristävät tummaa takkia.

Ajattelin ensin, että toi korkea kaulus olisi haitaksi. Nyt kun mulla oli tää takki lauantaina kisossa, niin se ei oo tiellä. Päinvastoin, se vaan lämmittää tosi kivasti ja tuulella ei oo läpipääsyä, eivätkä kaulahuivit oo välttämättömiä. Hihat on tarpeeksi pitkät, eivätkä meinaa edes jäädä liian lyhyeksi. Pituus on hyvä, ei jää ratsastaessa inhottavasti pyllyn alle, mutta alaselkä ei ole kuitenkaan paljaana. Kaikin puolin tähän menessä ollut ainakin nappiostos, enkä usko että tuun koskaan katumaankaan :) Nyt voi talvi tulla mun puolesta. Onko teillä kokemuksia Spooksin takeista?

Estekilpailut 1.11.-14

Tultiin tallille joskus 11 aikaan ja Satukin tuli siinä samaan aikaan. Mentiin sitten ilmottautumaan, minkä jälkeen jäätiin hetkeksi juttelemaan ja ihmettelemään. Äiti meni hakemaan Saraa, niin mentiin sitten laittamaan se valmiiksi. Kun heppa oli valmiina ja olin itselleni käynyt laittamassa varusteet, niin suunnattiin Satun luokse. Käytiin Satun kanssa rataan tutustumassa ja saatiin aika kauan kävellä hevosten kanssa. Rata oli helppo, mutta radalla oli muuri yhtenä esteenä tekemässä tuloksiin eroja. Heti kun sain tietää, että on muuri radalla, tiesin meidän kisojen olevan siinä.

Kumpaankin luokkaan verryteltiin ryhmissä maneesissa. Sara oli tosi reipas, mutta silti välillä junnasi ja kieltoja tuli niin paljon ettei laskuissakaan pysy. 60cm rata oli todellinen katastrofi, mutta päästiin sentäs muurin yli ja sain radan mentyä loppuun. En osaa yhtään mennä Saralla, joka painelee menemään kuin tuulispää. Laiskan hevosen omistajana vauhti vähän hirvittikin, mutta hengissä ollaan.

70cm rata oli paljon parempi. Annoin Saran mennä, en jarrutellut ja tuin suhteellisen hyvin. Kyseisellä radalla Sara kuitenkin päätti kieltää muurille. Rata meni muuten todella hyvin, mutta muurille kielto jäi harmittamaan paljon. Sara ei 60cm kieltänyt muurille ja nyt kuitenkin kielsi. Olisi tullut niin hyvä aikakin, mutta ei sitten uusintaan päästy.60cm kiellettiin radalta ulos ja 70cm ei päästy uusintaan. Loppujen lopuksi oon ihan suhteellisen tyytyväinen, koska kun vertaa ratoja niin sain paljon paremman radan lopuksi. Satun kanssa nyt sovittiinkin, että seuraavalla kerralla kun Satu tulee maneesille hyppäämään, niin rehataan kaikki erikoisesteet kentälle.

Syntymäpäivän viettoa

Perjantaina juhlistettiin mun synttäreitä oikeastaan vasta kunnolla. Perjantaina käytiin Jonin kanssa tallilla ratsastamassa Sara nopeasti, koska vieraat oli kutsuttu meille suunnilleen seitsemäksi. Maneesissa oli tunti menossa ja esteitä joka paikassa, niin ei siellä mahtunut oikeen menemään. Menin sitten vain kaikki askellajit läpi, enkä vaatinut kuolaimelle, koska a) siinä olisi kestänyt kuitenkin kauan b) aikaa ei ollut ja kiire, c) sekä tila oli puutteellinen. Sara oli reipas, eikä ollenkaan jumissa mitenkään valmennuksen jäljiltä.

Kun iskä oli hakenut meidät tallilta, niin syötiin ja valmistauduttiin vieraiden tuloon. Oltiin kutsuttu Miksa ja Noora, mamma ja pappa, sekä kummini perheineen. Lahjaksi sain tosi tarpeellisia juttuja, eli tietenkin perus raha ja hiuspannan tallille. Mulla on tallille ihana neulepipo, mutta kun pidän esim. Netalle tuntia/teen iltatallia jne. niin joskus tuntuu et olis niin ihanaa pitää hiukset nutturalla ja laittaa panta päähän. Ongelmana on vaan ollut pannan puuttuminen... mutta eipähän oo enää! Ja sain mun lempikarkkeja paaaaaaljon <3 Äitin ja iskän synttärilahja mennään mutkien kautta hakemaan perjantaina, kun meen Seinäjoelta hakemaan yhtä lahjakorttia. Tiistaina sain Jonilta ihanat korvikset :)

Ilmottauduin 1.11 kisoihin kotitallillamme, meen 60cm ja 70cm siellä. Oisin 80cm mennyt, mutta kun ei mentykään sitä valmennuksessa niin jätän suosiolla pois. Yritän seuraavana viikonloppuna myös ne mun varusteetkin kuvata, otan vain niistä kuvat selityksien kera, ei oikeen kukaan kerkeä kuvailemaan mun kanssa niistä videota. Onko joku tulossa 1.11 Kauhajoen Ratsastuskeskukselle kuvamaan? Olisi kiva saada kuvia, vaikka olisikin huonolaatuisia. Jos äiti tai joku saisi vielä radat videolle, niin sais hyvän postauksen tehtyä :)

Mulla alkaa torstaina koeviikko, onneksi on vain 3 koetta, mutta silti siitä tulee varmast rankka. Yritän panostaa psykaan ja englantiin on pakko panostaa, että pääsisin edes läpi. Mutta yritän silti saada edes pari postausta viikossa :) Tässä muutama kuva vain lahjoista, en muuten kuvaillut, enkä halua tänne sukulaisteni kuvia oikein jaella.  Pannasta ja vanhempieni lahjasta saatte sitten paremmin informaatiota kun esittelen varusteeni!

Emilia Kerimaan valmennus & klippaus

Oivoi, tälläviikolla on niin sattunut ja tapahtunut, etten tiedä minne hyppäisin. Tiistaina vietin synttäreitä Jonin ja perheen kanssa perustunnelmissa, mutta palailen synttärijuttuihin kun niitä ollaan perjantaina saatu juhlisettua ja saan kaikki lahjat :)

Saatiin eläinlääkäri vasta seuraavan viikon keskiviikoksi, vaikka ajattelin saada sen tälle viikolle. Hain klipperin lainaan tiistaina ja ajattelin klipata Saran raspauksen päätteeksi. Mutta koska saatiinki eläinlääkäri vasta myöhemmälle, niin kokeiltiin silti keskiviikkona mitä heppa meinaa klipperistä. Aluksi se oli Sarpan mielestä ihan kamala ja sillä ei saanu koskea, mutku hetken siinä sen kans siihen tutustui niin heppa olikin yhtäkkiä klipattu ja heppa seiso paikoillaan koko ajan! Oon niiiiiin ylpeä <3 Tulos ei oo mikää paras mahdollinen, koska klippasin ekaa kertaa jne :D mutta ainaki on klipattu ja ens kerralla parempi? Iskä on aiva innoissaan nyt klipatusta Sarasta :D

Tostaina mulla oli se Emilia Kerimaan valmennus, mitä oonkin ootellut tosi kauan. Satu tuli mua auttelemaan ja kuvaamaan, niin sain teille materiaalia, vaikka aluksi näytti siltä etten saa. Sara oli tuttuun tapaansa aluksi laiska, mutta loppua kohden meni todella hyvin. Valmennus meni hyvin, mutta mielestäni ei menty läheskään sitä korkeutta mihin olin "ilmottautunut". Lisäksi en koe, että olisin saanut mitää kauhean tärkeitä vinkkejä, koska tiedän kyllä, että Saralle pitää antaa pohjetta jne. and thats it. Ainoa asia mistä se oikeastaan muistutteli, oli vain hevosen liikkuvuus ja ohjien kireisyys. Ei siis kauhean antoisa valmennus ollut, mutta ainakin pääsin ekaa kertaa menemään kunnon jumppasarjaa. Oon oikeastaan aika pettynyt valmennukseen ja valmennus loppui kun päästiin vasta vauhtiin, mutta tyytyväinen hevoseen silti olen. Pari kieltoa tuli jumppasarjalle ja kerran okserille, mutta muuten mentiinkn hyvin yli. Tuntui, että hevonenkin jaksoi paremmin kun se oli klipattu, joten saattaa olla meille se oikea ratkaisu. Tehtiin tosi paljo kaikkia puomijuttuja ja alkulämmittelyt oli juuri puomeja, ympyröitä ja kavaletteja (en osaa kirjottaa sanaa xd). Sara oli kuitenkin jokseenkin ihan säpäkänkin oloinen ja kun lujaa piti mennä moottorikin toimi ihan hyvin. Nyt on vaan edessä päätös, minkä luokan hyppään 1.11 kisoissa, varmaan meen ihan tutun ja turvallisen 50-60cm, koska ei nyt mentykään korkeampia. 70cm olis kiva mennä, muttakun seuraava luokka olisikin 70-80cm, niin ehkä se pienempi on parempi. Noh, sen näkee sitten :)

Sara ennen valmennusta :) Ilme on vähäniinku mäkö muka meen hyppään :D